Selaa vastauksiaVoit rajoittaa näytettävien vastausten joukkoa antamalla hakusanoja ja/tai valitsemalla tietyn aiheen. Hakutulokset päivittyvät, kun painat Päivitä-painiketta.
Voit myös valita vastausten järjestyksen sekä yhdellä sivulla näytettävien vastausten lukumäärän.
Löytyi 665 vastausta.
Hei! Olen 38v. nainen jolla on kaksi lasta. 2,5 vuotias ja 11 kk vanha.
Minulla todettiin yli 20v sitten polykystinen munuaistauti (ADPKD). Molemmissa munuaisissa rakkuloita, isoimmat n. 4 cm. Niitä tutkittiin ultraäänellä 3 vuoden välein ja pientä kasvua oli, mitään oireita ei ollut. Sukulaisia tutkittiin, mitään ei löytynyt joten olen uusmutaatio. Noin 22 vuoden iässä verenpaine alkoi kohota sen verran että verenp.lääk. aloitettiin. Noin 4 vuotta sitten havaittiin ensimmäistä kertaa muutoksia maksassa, maksa oli täynnä ihan pieniä rakkulan alkuja, eli laikukas. Maksa- ja munuaisarvot olivat silti yhä täysin normaalit. Raskaudet meni ok. Raskauden aikana albetolia ja syön edelleen (200mg 2 kertaa pvä) kunnes lopetan imetyksen. Sitten siirryn toiseen lääkkeeseen. Keväällä aloin kiinnittää huomiota painon tunteeseen vatsalla ja kävin tk lääkarissä/ ultrassa. Maksassani oli paljon isoja rakkuloita ja suurin oikealla puolella 7 cm. Ne ovat kehittyneet 4 vuoden aikana. Minulla on lähete munuaispolille elokuussa, mutta haluaisin vähän tietoja jo ennen sitä kun olen niin huolestunut. Munuais ja maksa arvoni ovat yhä täysin normaalit. Nyt minut säikäytti se maksan rakkuloiden koko ja painon tunne. Haluaisin tietää kuinka vakava tämä tilanne nyt on.. Olen alkanut pelätä että voiko tähän tautiin nyt kuolla.. Vai voiko kuitenkin olla että saan vielä elää ja kasvattaa lapseni aikuisiksi ? Lisäksi luin netistä että aivoaneyrysmat on yleinen kuolinsyy tässä taudissa ja pää kuvataan jos sukulainen on menehtynyt tähän tautiin. Entä jos on uusmutaatio eikä tiedä onko taipumusta niihin ? Olisiko syytä käydä kuvauksissa kun oli usean kk ajan usein päänsärkyä aina samassa kohdassa päätä (päälaella vasemmalla), nyt ei ole enää ollut kun n. 1 kerran kk. Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestäsi
Todellakin polykystinen munuaissairaus voi ilmetä muuallakin kuin vain munuaisissa, yleisimmin maksassa. Tyypillistä on kuitenkin se, että sekä munuaiset että maksa säilyttävät normaalin toimintansa, joskin hyvin pitkällä aikavälillä saatetaan joutua turvautumaan munuaisten osalta dialyysihoitoihin tai siirrännäisoperaatioihin. Maksa kykenee suoritumaan tehtävästään vaikka jäljellä olisi enää vain 10-20% toimivaa kudosta, joten sillä on paremmin ns reservikudosta kuin esim. munaisilla. Suuret rakkulat maksassa saattavat aiheuttaa mekaanista kipua juuri kylkikaaressa ja vatsassa. Tällöin voidaan turvautua niiden tyhjentämiseen ultraääniohjauksessa. Ongelmana saattaa kuitenkin olla se, että tyhjennetty rakkula kehittää uudelleen nestettä. Näissä tapauksissa voidaan rakkula arpeuttaa esim. etanolihuuhtelulla, jolloin rakkula luhistuu ja tilalle jää arpi, joka ei enää täyty. Äkkisiltään en osaa yhdistää merkittävää perinnöllistä aivoanerysman kehittymisvaaraa tähän sairauteen. Mikäli suvussa on havaittu nuorella iällä aivoaneurysman aiheuttamia aivoinfarkteja on hoitokäytäntönä seuloa kuvauksin myös lähisukulaiset. En olisi kovinkaan huolissaan tilanteestasi, kuitenkin on vuosittain syytä tutkia sekä maksan, että munuaisten toimintaa kuvastavat laboratorikokeet ja harkinnan mukaan ultraäänikuvantaminen 2-3 vuoden välein. Ystävällisin terveisin, Jari Remes Lääketieteen tohtori Yleislääketieteen erikoislääkäri Sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Vastaaja: Jari Remes, Lääketieteen tohtori
Olen 29-vuotias mies. Todettuja sairuksia ei ole
Olen kärsinyt jatkuvasti väsyneistä silmistä kahden vuoden ajan. Hiekantunne ja polte alkaa jo aamulla ja pahenee iltaa kohti. Silmät ovat kipeät, vaikkei muuten väsyttäisikään. Tunnen että oire heikentää työkykyäni näytepäätetyössä sosiaalisesta elämästä puhumattakaan. Silmälääkäri on tutkinut silmäni kerran, eikä niissä todettu vikaa. Olen kärsinyt myös univaikeuksista muutettuani meluisalla paikalla sijaitsevaan asuntoon, mutta silmäoireet alkoivat jo ennen sitä. Nukun nykyisin Doxal ja Kepitinor lääkkeiden avulla n. 6 tunnin yöunet, jonka voisi luulla riittävän. Minulle on tehty kuusi vuotta sitten purennankorjausleikkaus, jossa leukaan syntyi lievä hermovaurio. Leuassa on ollut lievää kipuilua, mutta doxal tehonnut siihen. Myös mielialaongelmia on ollut stressaavan elämäntilanteen jälkeen, mutta stressin aiheuttaja on poistunut. Olen kokeillut erilaisia silmätippoja, mutta niistä saatu apu on hyvin pientä. Perusverenkuva, crp ja lasko ovat normaalit. Kilpirauhasarvot ovat otettu kahdesti, ensimmäisellä kerralla arvot vajaatoiminnan rajalla ja toisella kertaa normaali. Tunnen että ruumiinlämpöni on koholla, mutta varsinaista kuumetta ei ole. Allergiatesti on tehty muutama vuosi sitten, eikä allergioita tuolloin todettu. Homealtistumista ei pitäisi olla. Mitkä asiat kannattaisi selvittää? Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,
Mieleeni tulee kolme eri vaihtoehtoa, jotka voisivat aiheuttaa epämiellyttävät oireesi. Ensin kannattaisi tutkia, onko kyynelnesteenerityksesi normaali esim. liuskatestillä. Se on varsin yksinkertainen koe, jonka voi yleislääkärikin tehdä ellei silmälääkärisi sitä ole tehnyt. Epäilen, että kyynelnesteen eritys on alentunut ja siitä johtuu ns. kuivasilmäisyysoireilu. Periaatteessa käyttämäsi lääkkeet voivat sitä myös aiheuttaa, joten esim. tauottamalla lääkityksen viikoksi saat sen itsekin selville. Toinen mahdollisuus on se, että kärsit ns sjögrenin syndroomasta, joka on reumasairauksiin kuuluva. Sen tyyppioireisiin kuuluu kehon limakalvojen kuivuus, joskin se saattaa ilmentyä vain yhdessäkin paikkaa ei välttämättä universalisti. Sairaus voidaan diagnostisoida verikokeella, joka on lähestulkoon luotettava, mikäli halutaan 100% varmuus, niin silloin otetaan esim. kielenaluslimakalvolta koepala patologin analysoitavaksi. Sen tekee joko korvalääkäri tai hammaslääkäri. Kolmanneksi vaihtoehdoksi mieleeni tulee Basedowin tauti, jossa esiintyy hiekantunnetta silmissä, sekä konjunktiivojen punoitusta. Basedowin tauti on kilpirauhassairaus ja sen voi helposti diagnostisoida verikokeella. Hoidoksi kannattaa kokeilla silmänkostutustippoja, joita on erilaisia. Niitä saa apteekista ilman reseptiä ja tärkeintä on se että tiputat niitä tarpeeksi usein päivän aikana 4-6 kertaan. Yleinen virhe on aliannostelu, jolloin tipoista ei juurikaan ole apua. Ystävällisin terveisin, Jari Remes Lääketieteen tohtori Yleislääketieteen erikoislääkäri Sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Oy Vastaaja: Jari Remes, Lääketieteen tohtori
Hei
Olen 39 vuotias ja 8+ viikkoa raskaana. Söin puoliraakaa lihaa vahingossa. Asian tajuttuani toksoplasmoosi alkoi mietityttämään. Minulta ei ole vasta-aineita testattu aiemmmin, eli en tiedä olenko sairastanut toksoplasmoosia. Kannattaako vasta-aineet nyt testata? Mikä on paras ajankohta; nyt heti mahdollisen itämisajan aikana vai sen jälkeen vai sekä että? Voiko istukkanäytteestä tutkia toksiplasmoosia? Hei!
Kiitos kysymyksestäsi ja onnea raskauteesi. Toksoplasma-tartunta on hankala raskausaikana, jos sen sairastaa ensimmäistä (primääritartunta) kertaa. Tämä on helppo todeta vasta-ainetestillä, jonka voit halutessasi otattaa heti miten. Kertomasi perusteella arvioisin riskin varsin pieneksi. Vastaaja: Mervi Väisänen-Tommiska, LKT
moi olen 43 vuotias mies yksityisyrittäjä., mulla on semmoinen ongelma että kun mä olen ottanut alkoholia niin mä käyttäydyn jotenkin sillein että mä teen itelle vahinkoa. saatan sanoa kaverille mitä sylki suuhun tuo ja en tiedosta sitä että loukkaan kaveria puheillani. saatan sanoa emännälle mitä sattuu ja en aattele mitä vahinkoa teen itelle kun suututan kaikki ympärillä. tuntuu että voisi mennä maan alle kun on ottanut illalla vähäsen. olen selvinpäin fiksu kaveri kohtelias ja muutenkin kaikki toimii olen ottanut nyt noin kerran viikossa joskus kahtena päivänä en ole väkivaltainen en ole koskaan lyönyt ketään mutta jotenkin huolettaa että mistä johtuu tämmöinen. olen palveluammatissa jotenkin tuntuu että sitä on sekaisin kun ottaa eikä tarvi juoda hirveästi että voi avata sanaisen arkkunsa joskus tuntuu että kierrokset on tosi korkealla kun on ottanut. saatan olla joskus kuukauden niin että en ota.kaverit ihmettelee aina käytöstä rupean inttämään ihan jostakin mitättömästä asiasta.voisiko jokin sairaus selittää tämmöistä
Hei, ja kiitos kysymyksestäsi.
Alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Joillakin ihmisillä koko persoonallisuus vaikuttaa muuttuvan päihtyneenä. Ujosta ja vetäytyvästä tulee reteä pöydillä tanssija ja kohteliaasta tyly suorasuu. Alkoholin vaikutukset aivoissa eivät ole kovin helposti selitettävissä. Se vaikuttaa aivojen, ja siis mielen, toimintaan monin eri tavoin. Yksi vaikutuksista on se, että ne aivojen alueet jotka liittyvät oman toiminnan hallitsemiseen ja tietoiseen kontrolliin, ovat vähemmän aktiivisia humalassa. Tarkemmin sanottuna: humalainen kyllä jollakin tasolla tietää toimivansa hassusti tai väärin, mutta ei välitä siitä samalla tavalla kuin selvin päin. Tähän ajattelutapaan nojaten oletan, että sinulla käy humalassa niin että "padot aukeavat" ja tulet sanoneeksi sellaista mitä tavallaan voisit sanoa selvänäkin mutta et anna itsesi tehdä niin, koska tiedät loukkaavasi muita sellaisella käytöksellä. Väsyneenä ja stressaantuneena yrittäjänä nämä kaksi tekijää (väsymys ja stressi) voivat jo itsessään vaikuttaa luonteeseen tilapäisesti, ja varsinkin humalassa. Kun väsynyt ja stressaantunut ihminen juo alkoholia, voi sanonnan mukaan mennä "viina väärällä tavalla päähän", millä tarkoitetaan sitä että rennon ja hilpeän olotilan sijasta seurauksena onkin kettumainen piikittely, jota saa hävetä jälkikäteen. Mikä neuvoksi? Mieti, tunnistatko sitä että torjut näitä ajatuksia selvänä. Eli jotain katkeruutta, kateutta, loukkaantumista kavereita kohtaan? Jotain hampaankolossa emännän suuntaan? Jos puhut niistä asianosaisten kanssa selvänä, sen pitäisi vähentää tarvetta avautua humalassa. Ainakin itsekseen niitä voi miettiä. Itsetutkiskelua siis, ja jos se ei meinaa onnistua omin päin, kannattaa sitä jatkaa ammattilaisen kanssa. Yksinkertainen ohje tässä kohtaa tietenkin olisi: älä juo, mutta tosiaan kuulostaa siltä että tässä ei ihan pelkästään siitä ole kyse. Passiivisen tai torjutun aggression tunnistaminen ja sen pohtiminen on yleisemminkin hyödyllistä. Mistään sairaudesta en usko olevan kyse, mutta jos sellainen sinua epäilyttää, ei ole mitään haittaa käydä tutkimuksissa.
Arvoisa professori Roine
Kysymyksessä on 73-vuotias nainen jonka askelpituus ja tasapaino v 2012 syyskesällä huononi. Tämähän voi olla oire kasvaneesta aivopaineesta. Suoritettiin pään MRI joka ei yksioikoisesti ratkaissut kysymystä oliko aivopaine kasvanut (NPH). Koska haluttiin selvittää NPH:n esiintymistä tehtiin kolmen päivän dreenikoe, eli selkäydinnestettä poistettiin letkulla selän kautta. Samalla todettiin kohonnutta verenpainetta jota onnistuneesti ruvettiin korjaamaan beetasalpaajalla. Dreenin tarkka vaikutus jäi epäselväksi. Suoritettiin myös kaulan MRI mutta ahtaumia ei löytynyt. Kuitenkin tilanne pysyi hallinnassa niin että kävelylenkkejä ja hiihtoa pystyttiin tekemään. Tämän vuoden huhtikuussa on tilanne selvästi pahentunut. Hän ei voi enää tietoisesti pidentää askelpituuttaan, kävelymatka on lyhentynyt ja muu väsymys iskenyt. Aivan selvästi on ”teatteritauti” myös noussut esille, eli istuttuaan pitkään on vaikea päästä liikkeelle. Vähän ajan kuluttua kävely onnistuu, mutta lyhyin askelin. Verenpaine on ehkä vähän koholla, tyypillinen arvo 150 – 160 ja 90. Shuntti ei ole erityisen toivottu ratkaisu, löytyykö jotain muuta hoitokeinoa. Voidaanko dreeniä uusia. Hei,
vastaan Risto Roineen pyynnöstä tähän kysymykseen. Mikäli kyseessä on kasvannut aivopaine, jolloin kallonsisäistä aivonestettä (likvori) ei poistu enää normaalisti, neste on poistettava tekokeinoisesti, jotta aivot eivät kärsi paineesta. Mikäli dreenin vaikutus on jäänyt epäselväksi, voidaan dreeni uusia, erityisesti ennen kuin shuntti laitetaan. Mahdollisesti on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, jos kokonaisuudessaan oireilu ei sovi yhteen tai uusia oireita (väsymys) on esiintynyt (esim. uusi pään kuvaus, joka tapauksessa neurologin uusi arvio). Jos likvori ei poistu ja dreeni auttaa - tilapäisesti, shuntti on paras pysyvästi toimiva hoito tähän sairauteen.
Äitini sairastaa muistisairautta ja on hoidossa laitoksessa.Viime lääkelasku alkoi ihmetyttää, lääkkeitä on lisätty paljon lähiaikana: Opamox, Venlafaxin 37.5mg, Reminyl, Risperidon ja Bisoprolol, kaikki yhdessä ovat saaneet äitini todella vapisevaksi ja sekaisin. Lyhyessä ajassa kävely on huonontunut rajusti ja vartalo ja käsi vapisee rajusti, entinen hyvin liikkuva ihminen on romahtanut nopeasti. Eikö lääkkeitä voisi olla vähemmän?
Hei,
ikääntyneillä on yleensä huonompi lääkkeiden siedettävyys. Listattu on 4 eri keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä. Huono kävely, vapina ja sekavuus voivat kaikki olla lääkkeiden sivuvaikutuksia. Mikäli tätä epäillään, suositellaan vähentämään asteittain lääkkeitä, alkaen sillä, joka on todennäköisin haitallinen. Erityisesti rauhoittavat lääkkeet (kuten Opamox) voivat aiheuttaa ikääntyneillä paljon sekavuutta. Vapina ja kävelyn huononeminen voi liittyä psyykenlääkkeisiin, eli Risperidoniin. Suosittelisin keskustelua hoitavan lääkärin kanssa, missä aikataulussa mikä (negatiivinen) oire on kehittynyt ja sillä yrittää selvittää, mitä tehdään. Lääkkeiden vähennykseen voi toisaalta liittyä myös rauhattomuus ja ahdistuneisuus, joka on muistihäiriöpotilailla yleensä lääkityksen syy. Joskus on kuitenkin hyväksyttävää jkv. sivuvaikutuksia, jos tilanne on hankala ja hoitamattomana potilas mahdollisesti kärsii vielä enemmän.
Olen 37-vuotias nainen ja olen kärsinyt 09/12 alkaen huolestuttavista oireista. Oireet alkoivat voimakkaina lihasnykäyksinä joita oli eri puolilla kehoa. Lisäksi oli kihelmöinnin tunnetta jaloissa. Sain työterveydestä lähetteen neurologian polille, jossa 10/12 tutkittiin, otettiin pään ja selän MRI ja verikokeita. Tutkimuksista ei löytynyt poikkeavaa muuten kuin labroissa b12-vitamiiniarvo oli kaksinkertainen viitearvon ylärajaan nähden. Tämän sanottiin olevan normaalia ja asiakkuus päätettiin. Em. oireet vähenivät, mutta marraskuun puolessa välissä käteni kipeytyivät peukalonhangoista ja kivut levisivät käsivarsiin ja olkavarsiin. Kipu oli sellaista, kuin ne olisivat tulehtuneet. Työterveys määräsi tulehduskipulääkekuurin, mutta siitä ei ollut apua. Noin viikko käsien kipeytymisen jälkeen kipuja alkoi esiintyä myös alaraajoissa. Alaraajoissa kipu oli yhteen kohtaan pistävää/ nipistävää, melko voimakasta ja nopeastikin paikkaa vaihtavaa. Sain uuden lähetteen neuron polille ja kävin yksityispuolella 12/12 ENMG-tutkimuksessa. ENMG-tutkimus tehtiin laajasti ja se oli normaali kaikilta osin. Neuron polilla tehtiin jälleen neurologinen tutkimus ja otettiin verikokeita. Mitään poikkeavaa ei löydetty. Minulle todettiin, että joillakin ihmisillä on selittämättömiä oireita ja niiden kanssa vain pitää oppia elämään. Oireet jatkuvat edelleen, mutta ovat muuttaneet muotoaan. Kivut keskittyvät lähinnä säärien etuosaan, joissa kipua päivittäin ja ajoittain olkavarsiin ja peukalonhankoihin. Kivun voimakkuus vaihtelee. Liikkumaan pystyn normaalisti, mutta rankemman liikunnan jälkeen kivut yleensä voimistuvat joksikin aikaa. Muutama vuosi sitten minulla on tutkittu niveloireita, mitään reumaan viittaavaa ei löytynyt. Syksyllä 2011 sairastin voimakkaan GC:n aiheuttaman reaktiivisen niveltulehduksen. Tuleeko mieleesi jotain, mikä ko. oireet voisi selittää ja voisiko kipujen syytä vielä selvittää mielestäsi jollakin keinoin?
Hei, sain tämän kysymyksen toiselta lääkäriltä. Yritän vastata tähän, vaikka tähän ei ole helppo vastata.
Osittain jäi auki, mihin aikaan näitä oireita esiintyy (vuorokauden ympäri tai vain öisin / vain päivisin, jatkuvasti vai ajoittain). On tutkittu paljon ja esim. kasvaimia ja tulehduksellisia sairauksia on ilmeisesti suljettu pois. Verikokeita on otettu, mutta tulee mieleen, oliko katsottu laajasti infektiolaboratorio (ns. serologiset tutkimukset)? Keskushermoston infektiotaudit voivat aiheuttaa sellaisia oireita, erityisesti jos reaktio tapahtuu pääosin hermojuurilla. Ajattelen erityisesti borrelia (punkkien kautta aiheutettu infektio), mutta myös jotkin herpesryhmään kuuluvat virukset voivat aiheuttaa omituisia kipuja. Siihen voi olla myös likvoritutkimus tarpeen (selkäydinnesteen tutkimus). Mikäli myös niistä ei tullut selitystä, on silti mahdollista aloittaa hoitoa, lähinnä ajatellen kivun hallinta, esim. kipukynnyslääkkeillä. On perusteltua pitää tapausta myös neurologian pkl:lta silmällä ja keskustella hoidosta - diagnoosista riippumatta, jos lopullista diagnoosia ei saada selville.
Olen 29-vuotias liikuntaa harrastava mies. Vaivanani on vasemmassa pakarassa lonkan seudussa tuntuva kipu kävellessä. Kipu on melko lievää ja säteilee joskus myös alemmaksi reiteen. Minulle tehtiin yksityislääkärillä ultraäänitutkimus, jossa lausunnon mukaan todettiin ”insertiittityyppistä epätasaisuutta ojentajainsertioalueella.” Pyynnöstäni laitettiin kortisonipiikki, joka ei kuitenkaan auttanut. Olen huomannut myös, että lantion ja reisilihasteni liikkuvuus on merkillisen huono, vaikka olen venytellyt niitä säännöllisesti vuoden ajan. Näin ollen kysyisinkin, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä?
Ultraääni on loppujen lopuksi varsin karkea tutkimusmenetelmä jonka antama tieto voi joskus olla riittämätöntä. Huomattavasti tarkempaan, jokseenkin varmaan tietoon pääsee magneettikuvalla. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa viisainta on hakeutua urheilulääkärin pakeille selvittämään tilannetta. Tällaista osaamista on myös urheilijoiden vammoihin/rasitusvammoihin perehtyneillä ortopedeilla. He pystyvät todennäköisesti jo taudinkuvasta päättelemään mikä hoito olisi järkevintä.
Vastaaja: Leif Lindberg, LL
Nainen, 32 vuotta
Kysymykseni koskee pieniä veripisteitä joita on tullut käsivarsiin, kaulaan, rintakehään, vatsaan ja selkään. Yhteensä pisteitä on arviolta n. 20 kpl. Pisteet huomasin viikko sitten. Pisteet ovat hyvin pieniä, sen näköisiä kuin kirkkaan punaisella kuulakärkikynällä olisi koskettu ihoon. Kun pistettä raaputtaa, se haalistuu hetkeksi ja palaa sitten entisenlaiseksi. Ihon alta näkyy siis ihan veri. Minulla on paljon luomia, mutta tällaisia pisteitä en ole ennen huomannut. Olen perusterve, ei jatkuvia lääkityksiä. Tosin kuukausi sitten kävin lääkärissä väsymyksen ja huonovointisuuden vuoksi. Otettiin perusverikokeet ja ne olivat kaikki kunnossa. Väsymyskin on jo nyt alkanut helpottaa (minulla on 8 kk vauva minkä vuoksi yöt saa välillä nukuttua huonosti). Netistä katsoin, että kalsiumin puutos saattaisi aiheuttaa jotain veripisteitä? Imetän ja käytän vähän maitovalmisteita, joten kalsiumin puutetta voi kyllä olla. Migreenin vuoksi olen myös käyttänyt lähiaikoina enemmän särkylääkkeitä (Panadolia) ja mietin voiko sillä olla yhteyttä näihin pisteisiin. Vaikutelmana kuvaksen perusteella on että sinulla on hiussuonien pullistumia ihon sisällä. Tähän sopii painamisen aiheuttama värin katoaminen hetkeksi. En osaa nähdä yhteyttä mihinkään erityiseen terveysongelmaan tai lääkkeisiin.
Keskustele kuitenkin asiasta vielä sen lääkärin kanssa jonka luona kävit väsymyksen takia. Vastaaja: Leif Lindberg, LL
Olen kolmekymmentävuotias mies. Satutin pari vuotta sitten oikean käden etusormen lyötyäni vasaralla ohi kohteen konepajassa. Ohilyönnin seurauksena suojaamattoman käteni etusormi upposi metallilevyyn. Sain keskimmäisen sormiluun yläpuolelle tulleen haavan tyrehtymään juuri ja juuri kotikonstein. Haava parantui lopulta melko hyvin ilman varsinaisia tulehduksen merkkejä. Sormeni jäi kuitenkin pysyvästi hieman kipeäksi. Teen näyttöpäätetyötä, joten jouduin lopulta vaihtamaan hiirikättä. Edelleen jokainen näppäimistön painallus saa aikaan pienen kipuimpulssin sormessa. Syynä lienee jonkinlainen hermovaurio. Haluaisin tietää onko mitään tehtävissä kivun poistamiseksi?
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestäsi
On mahdollista, että olet saanut kyseiseen etusormeen sen ojentajajänteen vamman, osittaisen repeämän. Mikäli sormea ei ole röntgenkuvattu (tapahtumahetkellä tai sen jälkeen), on mahdollista että tapaturma aiheutti myös luun murtuman, joka on aikaa myöten itsestään parantunut. Myös nivelkapseli on voinut vaurioitua. Mikäli mahdollinen luunmurtuma on ulottunut sorminiveleen, sen nivelpinnoille, on mahdollista että niveleen on kehittynyt nivlerikkoa ts. nivelen liukurustopinta on kulunut ja vaurioitunut. Lähtisin hakemaan syytä ym. asioista mieluummin kuin hermovauriosta kuvaamasi oireiston perusteella. Suosittelen, että hakeutuisit sormen magneettikuvaukseen (lähete vaatii erikoislääkärivastaanottokäynnin saadaksesi tutkimukseen KELA-korvauksen) ja sen jälkeen käsikirurgin vastaanotolle. Uskoisin, että osaa kertoa mahdollisista auttavista toimenpiteistä. Ystävällisin terveisin, Jari Remes Lääketieteen tohtori Yleislääketieteen erikoislääkäri Sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Oy Vastaaja: Jari Remes, Lääketieteen tohtori
|
|


Kysy lääkäriltä