Selaa vastauksia

Voit rajoittaa näytettävien vastausten joukkoa antamalla hakusanoja ja/tai valitsemalla tietyn aiheen. Hakutulokset päivittyvät, kun painat Päivitä-painiketta. Voit myös valita vastausten järjestyksen sekä yhdellä sivulla näytettävien vastausten lukumäärän.
Hakusana(t):Kysymyksen aihe:
Löytyi 828 vastausta.
 
Sivuja yhteensä 83 :  Alkuun-10... 30313233343536...+10Loppuun

Kysymysnumero: 1048   Aihe:  Raskauden ehkäisy
pe 22.7.2011

Hei!

Olen alle 30 vuotias raskaana oleva nainen ja mieltäni vaivaa eräs hölmö asia.

Ennen kuin tulin raskaasi, meillä oli mieheni kanssa melko myrskyisä parisuhde, josta johtuen ajauduin harrastamaan seksiä naispuolisen ystäväni kanssa. Nyt poden asiasta todella huonoa omaatuntoa ja tästä johtuen ajatuksiini on tullut kaikenlaisia älyttömältä tuntuvia pelkoja. Haluaisinkin nyt kysyä oman mielenrauhani vuoksi seuraavaa:

Jos nainen, jonka kanssa olen ollut sukupuoliyhteydessä olisi ollut myös miehen kanssa, niin olisiko mitenkään mahdollista että hänen emättimessään olevat siittiöt olisivat voineet kulkeutua esim. hänen sormiensa mukana minuun? Olisivatko siittiöt tässä tapauksessa vielä hedelmöittämiskykyisiä? Emme siis käyttäneet seksin aikana mitään välineitä, vaan pelkkiä sormia.

Kuinka kauan siittiöt elävät naisen emättimessä tai esim. sormissa ja onko raskaudenehkäisyyn naisten välisessä seksissä missään olosuhteissa tarvetta? Kysymykseni kuulostavat todella hulluilta, mutta toivon todella saavani niihin vastauksen ja sitä kautta itselleni mielenrauhan.
Vastaus:
Kiitos kysymyksestäsi. Ja onnea odotukseesi!

Kysymyksessäsi on piirteitä tv:n salapoliisisarjoista. Raskaus ei ala samaa sukupuolta olevien välisessä seksissä. ELi ehkäisyä ei tarvita. Inseminaatio tai muumimukisessio on ainoa tapa, jolla kaksi naista voivat saada jomman kumman geneettisen perijän.

Siittiöt ovat erittäin herkkiä kylmälle: ne kangistuvat nopeasti jos joutuvat paljaalle iholle, esim sormille. Ilmiö nähdään usein lapsettomuustutkimusten yhteydessä: siemennestenäytteen tulos on surkea, jos kuljetus on kestänyt liian kauan tai se on tapahtunut liian viileissä olosuhteissa. Naisen elimistössä siittiöt säilyvät liikkuvina 2-4 vrk, muutoinhan ne eivät ehtisi munasolun luokse: matka on siittiöiden koko huomioiden varsin pitkä, maratonia vastaava :)


Kysymysnumero: 1045   Aihe:  Kuukautiset
ti 19.7.2011

Hei!

Viime kuukautiseni olivat erityisen ohkaista ja juoksevanlaista. Ihmettelen, mistä tämä voisi johtua, sillä vastaavanlaista ei aiemmin ole sattunut. Normaalisti vuoto on rakenteeltaan paljon kiinteämpää, mutta tällä kertaa se valui kuin viini.

Olen 22-vuotias ja perusterve, mutta viimeiset pari vuotta kuukautiseni ovat alkaneet tulla keskimäärin puolentoista kuukauden välein aiemman kuukauden sijaan. Vuotoväli saattaa heitellä nykyisellään 30 päivästä jopa 50 päivään. Vuoto kestää yleensä 6 päivää. En käytä e-pillereitä enkä muutakaan hormonaalitoimintaa sotkevaa.

Olen miettinyt, voisiko harventunut kuukautiskierto liittyä esimerkiksi ruokavaliooni, sillä olen kasvissyöjä (ollut jo viisi vuotta). Veriarvoni olivat kuitenkin ainakin keväällä kohdallaan. Kuukautisten epäsäännöllisyys ei häiritse minua, mutta voisiko sillä olla jokin yhteys vuodon nestemäisyyteen? Ennen tätä nestemäistä vuotoa kuukautiskiertoni oli muistaakseni suunnilleen 42 päivää.
Vastaus:
Kiitos kysymyksestäsi!

Ruokavaliosi koostumus ei sisänsä vaikuta kuukautistesi olomuotoon, mutta mikäli olet alipainoinen, se voi vaikuttaa kiertoosi. Paino-indeksi on helppo laskea: mikäli se on alle 20, voi alipaino vaikuttaa hormonitoimintaasi.

Kertomasi perusteella oletan, että kiertosi ovat usein sellaisia, joissa munasolu ei irtoa. Tästä johtuu se, että kuukautiset eivät tule kerran kuussa. Sisänsä kuukautisvuoto voi olomuodoltaan vaihdella, enemmän kiinnitetään huomiota vuodon määrään.

Mikäli haluat vuotoja säännöllisemmiksi, voit harkita syklisen keltarauhashormonin käyttöä kuukautiskierron tukena. Teveyskeskus-, työterveys- tai opiskelijaterveyslääkäri voi määrätä luonnollisen kaltaista hormonia reseptillä sinulle.

Kysymysnumero: 1038   Aihe:  Muu aihe
to 14.7.2011

Haluaisin tietää onko miehille mitään lääketieteellistä apua miltei täydelliseen sukupuoliseen haluttomuuteen. Aiemmin suhde ollut erittäin hyvä ja aktiivinen mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana on tapahtunut miltei täydellinen libidon katoaminen joka vaikuttaa pahasti 28 vuotta kestäneeseen onnelliseen avioliittoomme. Mieheni on 56 ja erittäin stressaavassa työssä josta ei voi ottaa vapaa aikaa seuraavaan neljään vuoteen.
Mikäli hormoni korvaus hoitoa on myös miehille tähän vaivaan vastaus olisi tosi tervetullut.
Orgasmin saaminen on työn takana ja siksi mieheni välttelee yhdyntää ollenkaan ja joka tietysti on vaikuttanut hyvin negatiivisesti aiemmin onnelliseen ja toimivaan liittoomme. Mieheni ymmärtää tilanteen ja olisi halukas kuulemaan avusta jos sitä on.
Vastaus:
Kiitos kysymyksestä. Sain sen siirtona, joten siksi vastaan nyt kovin myöhässä.

Miehille on lääketieteellistä apua sekä haluttomuuteen että kyvyttömyyteen. Ensin täytyy kuitenkin tutkia, mistä on lääketieteellisesti kyse.

Psykosomaattinen syy (stressaava työ yms.) on vasta, jos lääketieteelliset syyt sulkeutuvat tutkimuksissa pois.

Tutkimuksiin voi hakeutua joko työterveyslääkärin tai terveyskeskuslääkärin kautta. Neurologiset sairaudet ja diabetes voivat piilevänä vaikuttaa merkittävästi sukupuoliseen toimintaan.

Kysymysnumero: 1044   Aihe:  Kuukautiset
to 14.7.2011

Olen 51-vuotias ja käyttänyt e-pillereitä lähes keskeytyksittä noin 30 vuoden ajan, viimeksi useita vuosia Femilaria. Minulla ei ole ollut säännöllisiä kuukautisia ainakaan 5 vuoteen ja sitä ennenkin kuukautiseni olivat hyvin niukat.

Tänä keväänä gynekologi teki sisätutkimuksen ja ultrasi munasarjat sekä ehdotti tämän jälkeen, että luopuisin e-pillereistä, koska ehkäisyn tarvetta ei enää ole. Näin teinkin. Nyt minulle on kuitenkin tullut säännölliset, runsaat ja kivuliaat kuukautiset, vuotoväli 31 päivää ja kesto 5 päivää - aivan kuin nuorena tyttönä.

Vaihdevuosioireita ei ole. Äidilläni kuukautiset päättyivät ilman mitään vaihdevuosioireita 45-vuotiaana. Minulla ei ole perussairauksia eikä muuta lääkitystä kuin allergialääkitys keväisin.

Tarvitsenko sittenkin vielä ehkäisyä?
Vastaus:
Kiitos kysymyksestä.

Yhdistelmäehkäisypillereitten aikana osalla naisista kuukautiset jäävät pois, näin kävi Sinulle. Nyt kun pillerit lopetit, alkoivat kuukautiset uudestaan.


Keskimääräinen vaihdevuosi-ikä suomalaisnaisilla on 50-51 vuotta. Vaihteluväli on suuri, 40-60 vuotta.

Raskaaksituleminen on epätodennäköistä, mutta teoreettisesti mahdollista, kun kuukautiset tulevat. On tosin mahdollista, ettei munasoluja enää ole kypsymättä.

Kysymyksesi asetelmasta ymmärsin, ettei nykytila ole kovin mukava: "runsaat ja kivuliaat kuukautiset". Vaihtoehtoina on palata luonnollista estrogeenia sisältäviin yhdistelmäpillereihin tai hormonikierukkaan. Nämä molemmat toimivat.

Kysymysnumero: 1039   Aihe:  Halvaukset
pe 1.7.2011

83 vuotias alzheimerin tautia sairastava äitini sai AVH.n päiväunilta herättyään,jonka seurauksena vasen puoli lamaantui välittömästi sekä puheenmuodostus heikkeni ja muuttui puuromaiseksi.
Hänet toimitettiin yliopist.sairaalaan jossa aivot kuvannettiin todeten mahdollisen vaurion olevan syvemmällä aivorungon alueella.
Liuotushoitoa ei aloitettu mahdollisen aivoverenvuodon välttämiseksi.
Myöhemmin hänet siirrettiin aluesairaalaan,jossa ei myöskään aloitettu
erityistä hoitoa vaan jatkettiin seurantaa.Kuntoutusta ei ole aloitettu.
Lääkityksenä hänellä on Spesicor ja Plendil verenpaineeseen,sekä Exelon ja Ebixa alzheimeriin.Lisäksi Primaspan ja Opamox  tarvittaessa.
Hän sai kolmena edellisenä iltana ½tabl.Opamox 15mg lääkettä,jota käytettiin aina tilapäisesti levottomuuteen.
Onko mahdollista,että Opamoxin käyttö em.kokoisina annoksina olisi
aiheuttanut esim.lisääntyneen uneliaisuuden myötä vaurioita keskushermoston ja aivorungon alueella?
Millainen on ennuste ja mitä hoitoja mahdollisesti kannattaisi kuntoutuksen lisäksi jatkaa?
Vastaus:
Liuotushoito ei sovellu kaikille aivoinfarktipotilaille, sille on lukuisia vasta-aiheita, joista osa on ehdottomia ja osa suhteellisia. Vaikea Alzheimerin tauti on myös liuotushoidon vasta-aihe, sillä tätä hoitoa annetaan vain ennestään omatoimisille potilaille. Alzheimerin taudin diagnoosi ei siis sinänsä ole vasta-aihe, vaan potilaan toimintakyky ennen aivoinfarktia on tässä suhteessa ratkaisevaa. Yli 80-vuoden ikä on myös suhteellinen vasta-aihe mutta uusimmat tutkimukset osoittavat myös tämänikäisten potilaiden keskimäärin hyötyvän vaikka sairauden ennuste muuten on tässä ikäryhmässä huonompi. Valitettavasti kysymyksessä annettujen tietojen valossa ei voi arvioida toipumisennustetta. Asiaan vaikuttavat aiemman toimintakyvyn lisäksi muut sairaudet sekä aivoinfarktin paikka ja laajuus pään TT-kuvasta arvioituna. Opamoxin käytöllä ei todennäköisesti näillä annoksilla ole haitallista vaikutusta, ja levottomuutta joudutaan usein hoitamaan myös lääkehoidolla, ja joissain tapauksessa potilaan kädet saatetaan joutua sitomaan, mikä saattaa olla vältettävissä sopivalla lääkityksellä sekä riittävällä hoitajamiehityksellä, joskus myös omaisten tuella. Verenpainelääkitystä useimmiten jatketaan mutta lääkeannoksia saatetaan joutua muuttamaan etenkin alkuvaiheessa. Exelon ja Ebixa lääkityksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta sairastettu aivoinfarkti ei välttämättä tarkoita että lääkitys olisi lopetettava. Alzheimerin taudin lääkkeiden äkillinen lopettaminen saattaa joskus heikentää potilaan ennestäänkin alentunutta henkistä suorituskykyä. Tässä esitetyt kysymykset ovat sen laatuisia että niihin voi tarkemmin vastata vain potilaan hoitava lääkäri.

Kysymysnumero: 1036   Aihe:  Muu aihe
ma 27.6.2011

Hei.

Olen 34-vuotias perusterve nainen. Tai ollut tähän asti. Olen luovalla alalla ja tähän asti työ on ollut tärkein asia elämässä. Minulla ei ole oikeastaan minkäänlaista lääketieteellistä historiaa, en syö säännöllisesti lääkkeitä tai edes pillereitä vaikka parisuhteessa olenkin. Joten luulosairas en voi olla.

Asiaan siis, eli olen viimeisen puolen vuoden aikana saanyt lähes päivittäistä monta tuntia kestävää särkyä ja voimattomuuskohtauksia. Olen kertakaikkisen väsynyt, ja en pysty keskittymään kuten ennen. Myös liikkuminen on joinakin päivinä hyvin vaikeaa ja joskus en pääse edes sängystä ylös. Makaan vain "suruissani" sillä lähes joka paikkaa särkee. Pahimpina päivinä linkutan vain sängyn, keittiön ja vessan väliä ja palaan sänkyyn nukkumaan. Särky on on aaltoilevaa ja viiltelevää,  ja sitä on useimmiten lonkassa, hartioissa ja käsissä.

Tilanne on alkanut ahdistamaan minua ja tuntuu kuin olisin jonkinlaisessa kierteessä alaspäin. Toisena päivinä on ihan hyvä olla ja toisina sitten ihan päin vastoin. Olen ollut todella tasapainoinen ja elämäniloinen aiemmin, mutta nyt viikottain toistuvat kivut ovat alkaneet vaikuttaa minuun.

Mitä tämä on? En usko että minulla on mitään missään testeissä näkyvää sillä kipu vaihtaa paikkaa ja on välillä ihan joka puolella. En haluaisi millään syödä lääkkeitä (olen vähän yliherkkä) koska aiempien kokemuksien mukaan saan niistä lähes aina sivuvaikutuksia. Olen miettinyt pitäisikö minun jutella psykologin kanssa, sillä minusta itsestä tuntuu että tarvitsen apua näiden tunteiden kestämiseen. Ja tietenkin olen miettinyt lääkäriin menoa, mutta mistä aloittaisin? En voi sanoa että joka paikkaan sattuu ja se masentaa minua. Vai voinko?

Minulla on vahva sosiaalinen turvaverkko eikä taloudellisia huolia. Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta minulla on välillä todella synkkiä ajatuksia joista en pääse eroon.

Kiitos vastauksesta ja mukavaa kesää
Vastaus:
Hei

Suosittelen, että hakeutuisit keskustelemaan asiasta psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Minusta sinun kannattaisi käydä myös työterveyslääkärin luona. Voit hyvin mennä molempien luokse ja sanoa, että "joka paikkaan sattuu ja se masentaa".

Kuvailemasi oireet voivat sopia myös traumatisoitumiseen. Onko sinulle sattunut jotakin ikävää?  Kirjeestäsi ei käy tämä suoranaisesti ilmi. Kirjoitat kuitenkin, että sinulla on tunteita, joita olisi hyvä käsitellä.

Voisit hyvin aloittaa itsesi kuntouttamisen käymällä ensin lääkärin luona tutkituttamassa kipujesi syyn. Jos selkeätä fyysistä syytä ei löydy, niin hän voi ohjata sinut psykiatrin luo, joka arvioi Kelan tukeman psykoterapian tarpeen.

Olet vielä aivan liian nuori olemaan noin huonossa kunnossa. Kuntoutuksesi pitäisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta työkykysi säilyisi ja pystyisit myös nauttimaan elämästäsi.
Hyvää kesää sinullekin!

Kysymysnumero: 1035   Aihe:  Masennus
ma 27.6.2011

Tytär ja äitisuhde rakoilee. Äiti ( 68) eronnut, tyttären yh-äiti. Tyttären murrosiässä jo tätä kontrolli ongelmaa. Äiti meni uudelleen avioon, jäi leskeksi siitä, sairastanut rintasyövän, voittanut sen. Lonkkakipua ja yksinäisyyttä sekä jonkillainen katkeruus yksinäisyydelle.  

Tytär (49) , lapseton ollut parisuhteissa muutamia kertoja ja eronnut vähän aikaa sitten avoliitosta, aloitti vanhoina päivinä opiskelemaan, mutta on masentunut äitinsä ylikontrollista, käyttää vaihdevuosiinsa lääkitystä.

Aamut alkavat tekstareilla / puheluilla "herätty on " ja illalla päivän päätteeksi hyvät yöt toivotellaan.  Jos ei muista jostakin syystä, niin aivan varmasti äitiltä tulee hermostunut puhelu.
Kun tytär oli parisuhteessa tätä oli silloinkin, nyt vaan pahentunut - esimerkiksi yhtenä aamuna tytärtä väsytti ja oli vapaapäiväkin, ei ollut herännyt normaaliin aikatauluun vaan heräsi ihmettelemään klo 9,30  siihen että äiti soitellut  24 puhelua.

Muutamina kertoina äiti on tullut tyttären kotiin kun ei ole saanut paniikiltaan tätä heti kiinni, äiti ei koe tätä mitenkään oudoksi ja epänormaaliksi, mutta tytär on väsynyt.  Tytär sanoi "eihän sinunkaan ätisi soittanut sinulle joka aamu oletko herännyt töihin" ja tähän äiti yleensä kuittaa, että "hän on sentään synnyttänyt ja napanuora ei katkea ikinä.... "

Tiedän että kumpikin kärsii, mutta minä tyttärenä kysyisin nyt neuvoa tähän, sillä tämä ei ole enää kivaa kenellekään. Opiskeluni ja ihmissuhteeni kärsivät tästä jo.
Mitä neuvoisit ?
Vastaus:
Hyvä, että olet pysähtynyt miettimään tätä hankalaa tilannetta. Uskon, että te molemmat voitte huonosti. Erityisesti minua huolestuttaa, että sinun ihmissuhteesi ja opiskelusi kärsivät tästä äitisi riippuvuudesta. 24 puhelua aamuisin on ehdottomasti liikaa. Tämä muistuttaa jo hieman enemmän kotirauhan häiritsemistä kuin huolenpitoa.

Sinun on syytä osoittaa äidille rajat tai muuten hän tukehduttaa sinut henkisesti. Jos äiti ei pysty katkaisemaan napanuoraa, niin se jää sinun tehtäväksesi. Ehdottaisin, että laittaisit puhelimesi aamulla äänettömälle ja ilmoittaisit äidillesi, että mihin aikaan hän voi soittaa sinulle. Tai voisitko sinä mahdollisesti soittaa hänelle lyhyen puhelun herättyäsi ja juotuasi ensin aamukahvit ihan rauhassa. Kaikkina päivinä teidän ei tarvitse olla yhteydessä keskenänne.

Rajojen asettaminen ei ole kovin helppoa. Joudut varmaan toistuvasti muistuttamaan äitiäsi uusista "pelisäännöistä".  On tärkeätä, että et tunne syyllisyyttä siitä, ettet ole jatkuvasti  äitisi tavoitettavissa. Hän saattaa olla myös jonkin aikaa hyvin loukkaantunut sinulle, mutta tällainen menee yleensä ihan itsestään ohitse.

Luulisin, että äitisi tarvitsisi ulkopuolista keskusteluapua. Iäkkäimmille ihmisille on myös järjestetty mm. aamukorva- puhelin, jonne voi soittaa aamulla varhain. Onko sinulla tiedossa jokin taho, jonne äitisi suostuisi menemään puhumaan tästä ongelmasta? Uskoisin, että tästä riippuvuudesta on kehittynyt hänelle tosi vaikea asia. Tässä tapauksessa lyhytkestoisesta psykoterapiasta voisi olla myös äidillesi apua. Samaa ehdottaisin sinullekin, mikäli omat toimenpiteet eivät johda tulokseen.

Suosittelen, että ihan aluksi istuisitte kaksistaan alas kaikessa rauhassa keskustelemaan. Sinä voit kertoa hänelle miten raskaaksi koet omalta puoleltasi tämän asian. Äitisi voisi vuorostaan kertoa hänen oman näkökantansa asiaan. Sen jälkeen voisit kertoa hänelle oman ehdotuksesi uudeksi toimintatavaksi.

Älä lannistu! Rajojen asettaminen on haasteellista, mutta kun se onnistuu, niin molemmat osapuolet alkavat voida henkisesti paremmin.


Kysymysnumero: 1033   Aihe:  Vauvan odotus
pe 17.6.2011

Hei,

Olen 37-vuotias, ensimmäistä lastani odottava.Olen raskaana viikolla 13. En asu Suomessa ja minua askarruttaa voiko raskauden aikana syödä turvallisesti erilaisia "mereneläviä" eli erilaisia rapuja, simpukoita, hummeria, mustekalaa jne. ? Kalaahan olisi hyvä syödä ainakin kerran viikossa, mutta millaista? Täällä harvemmin saa esim. haukea ja ahventa kuten Suomessa. Pelkkä lohen syönti kerran viikossa alkaa jo kyllästyttää!
Mikäli merenantimia saa syödä täytyykö ne läpikypsentää, vai riittääkö nopea grillaus? Käytän ruuan valmistukseen aina tuoreita antimia tai valitsen ravintolassa ns. elävän kalan tai ravun tankista, josta se sitten valmistetaan ruuaksi.

Kiitos vastauksestasi!
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestä!

Mainitsemissasi ruoka-aineissa on hepatiitti A -infektion vaara, siksi niiden nauttimiseen etenkin ulkomailla liittyy haasteita. A hepatiittiin on rokote.

Suositan ruuan kypsentämistä tartuntavaaran minimoimiseksi.

Onnea odotukseesi!

Kysymysnumero: 1029   Aihe:  Kasvu ja kehitys
pe 17.6.2011

Olen 50-60-vuotias nainen Vantaalta. Kuulin äidiltäni vasta pitkällä aikuisiässä, että olin noin puolivuotiaana meinannut kärsiä kätkytkuoleman. Äitini ei kuitenkaan tuolloin enää tehnyt tästä mitään suurta numeroa, mutta itseäni se jäi suuresti askarruttamaan. Äitini oli kuitenkin tullut, jostain syystä juuri sopivasti, luokseni ja alkanut ravistella minua hereille. Olin jo mennyt jonkin verran siniseksi. Olin siitä sitten toipunut. Ehkä kärsin siinä hapenpuueesta jonkin aikaa.

Onko minulle voinut jäädä tuosta traumasta joitain pysyviä ongelmia elämääni? Minulla on aika selkeästi jakautunut älykkyys-/lahjakkuusprofiili eli toisissa asioissa olen tavattoman huono ja toisissa taas aika fiksu. Koulussa ja yliopisto-opinnoissa pärjäsin hyvin, mielestäni ahkeruuteni ja sinnikkyyteni vuoksi. Olen kuitenkin kärsinyt työuupumus- ja mielenterveysongelmista aikuisiällä. Olen tavattoman herkkä ihminen. Se periytyy varmaankin äidin puolelta. Mutta isän puolelta on minulle periytynyt paljon positiivista.

Mitä mieltä olette tilanteestani?
Vastaus:
En oikein usko, että kertomallanne on vaikutusta tilanteeseenne.On monia syitä, joista nykyvointinne voisi johtua.On vaikea sanoa, mikä olisi lyhyen hapenpuutteen vaikutus. n kuitenkin tärkeätä saada asia pois vaivaamasta mieltänne, joten suosittelen käyntiä neurologian erikoislääkärillä. Lääkärin tutkimus antaa lisätietoa, vaikka kertomanne ei asiaa suoraan yhdistäkään tapahtuneeseen. Hyvää kesää.

Kysymysnumero: 1037   Aihe:  Sydäntaudit
pe 17.6.2011

on sydänvaivoja lääkitys marevan ja emgorno muuta lääkitystä ei ole.yksi veri arvo laskee b-trom on 88 tällä hetkellä.mihinkä tautiin viittaa tämä arvo jos se kovin alhaalla.olen 61v mies

Vastaus:
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä


Trombosyyttien eli verihiutaleiden lasku voi johtua monestakin eri syystä. Yleensä Marevan hoito ei niitä laske. Vaarallisen alhaalla ne ovat silloin kun arvo on 20 tai sen alle.

Jos sinulla on anemiaa (mikrosytaarinen) voi silloin epäillä vuotoa, jolloin trombosyytteja kulutetaan enemmän. Lisäksi saattaa olla että luuydin ei muodosta niitä tarpeeksi, tai perna poistaa niitä liian nopeasti verenkierrosta. On olemassa myös sairaus ITP (idiopaattinen trombosytopenia), ja silloin veressäsi on vasta-aineita jotka sitotuvat verihiutaleiden pintaan ja tuhoavat niitä. Alkoholin liikakäyttö myös laskee niiden tasoa.

Asia vaatii lisäselvittelyitä, ota yhteys lääkäriin jatkotutkimusten suhteen. Hematologi tai sisätautilääkäri tuntee asian parhaiten.

Ystävällisin terveisin

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erkoislääkäri
Työterveyshuoltoon ja yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Yksityislääkäri
Tikkurilan terveysasema
Terveystalo Vantaan yksiköt
Sivuja yhteensä 83 :  Alkuun-10... 30313233343536...+10Loppuun