Selaa vastauksia

Voit rajoittaa näytettävien vastausten joukkoa antamalla hakusanoja ja/tai valitsemalla tietyn aiheen. Hakutulokset päivittyvät, kun painat Päivitä-painiketta. Voit myös valita vastausten järjestyksen sekä yhdellä sivulla näytettävien vastausten lukumäärän.
Hakusana(t):Kysymyksen aihe:
Löytyi 767 vastausta.
 
Sivuja yhteensä 16 :  123456...+10Loppuun

Kysymysnumero: 1405   Aihe:  Vauvan odotus
ti 28.5.2013

Hei,
Mieltäni askarruttaa hedelmöitysajankohta.
Lopetin pillerit 27.7. 2012 ja muistaakseni kuukautiseni tulivat 31.7. Tämän jälkeen n.31.8 ja varmuudella 28.9 sekä 28.10 ja 28.11.2012.
Joulukuussa kierto muuttui, kuukautiset tulivat 26.12.2012 ja tämän jälkeen huomasin olevani raskaana 26.1.2013.

Olin yhdynnässä 20.12.2012 sekä palattuani mieheni kanssa yhteen 2.1.2013 sekä 6.1.2013.
Varhais ultrassa 18.2.2013 RV 7+5. Gynekologi kirjoitti CRL 1.54-1.60 (tarkoittikohan CRL:lää kun toisessa kuvassa Dist 1.43 ja toisessa 1.54?)
Kävin NP ultrassa 22.3.2013 RV 12+3 jossa ilmeni sikiö on 2 päivää edellä eli totesivat RV12+5. (mitta neuvolakortissa pää-perämitta 15+5) 66mm.
Rakenne ultrassa RV 20.2 B-mitta vastasi viikkoja 19+5 sekä ultraaja kertoi sikiöllä olevan pitkä reisiluun mitta.

Nyt mietityttää että onko 26.12 kuukautiset voineet olla valekuukautiset ns. kiinnitysvuoto ja hedelmöitys tapahtunut 20.12? Vai onko hedelmöitys tapahtunut tammikuun 2013 puolella?
Kiitos paljon etukäteen!
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Mitä varhemmin ultraäänitutkimus tehdään sitä tarkempi se on lasketun päivän määrittämisessä. Sinulla sekä ensimmäinen että niskaturvotustutkimus viittaavat hedelmöittymiseen tammikuun alkupuolella, joten raskaus ei voi olla saanut antamien tietojesi valossa viime vuoden puolella.

Onnellista odotusaikaa!

Kysymysnumero: 1402   Aihe:  Kuukautiset
su 26.5.2013

Hei
Olen 25-vuotias yhden lapsen äiti (syntyi syksyllä 2010). Minua on vaivannut noin vuoden päivät epäsäännölliset menkat. Kierron pituus on tällä hetkellä noin 55-60 päivää. Välillä menkat on todella niukat, parin päivän kestoiset, toisinaan taas hyvin runsaat, jopa 7 päivän mittaiset. Olemme yrittäneet saada toista lasta siitä lähtien kun lapsemme oli noin 8 kk mutta ei näytä tärppäävän. Minulla on aina ollut epäsäännölliset menkat mutta ei näin radikaalisti. Myös munasarjakystiä on löydetty, pari on ”puhkaistu” keltarauhashormooni kuurilla.Olen reilusti ylipainoinen (100kg ja 162cm) jota en yrityksistä huolimatta ole saanut karistettua. Olin reilun vuoden personaltreinerin ohjauksessa, urheilin noin 4 kertaa viikossa salilla ja muina päivinä kevyitä kävely lenkkejä, ja söin niukasti treinerin ohjeiden mukaan. Ensin 1800kcal päivässä, sitten 1500 ja lopuksi 1200 mutta paino ei putoa. Koko vuoden aikana sain noin 3 kg pois, joten motivaatio lopahti täysin.Viimeisen 3 kk ajan olen myös voinut hyvin huonosti. Aina syömisen jälkeen tulee kuvotus, jo pelkkä ruuan haju kuvottaa joten syön aika vähän ja liian usein suklaata aterian sijasta. Tunnen kuinka olen nälkäinen mutta ruoka saa aikaan karmean olon joten ei se oikeen houkuta.  Myös jatkuva väsymys painaa. Olen vaihdellut ruokavaliotani, kokeilin täysin maidotonta, vhh, yms mutta mistään ei ole löytynyt apua tähän kuvotukseen. Ainoa joka on auttanut hitusen on valmarin liuos jota juon melko useasti. Välillä yhdynnän aikana ja sen jälkeen alavatsaa särkee. Se ei ole jatkuvaa kipua vaan kuin pistos joka sattuu ihan niin että täytyy olla kaksinkerroin. Tätä on pari kertaa esiintynyt myös ilman yhdyntää. Eli nyt kysynkin mistä nämä voisi johtua? Onko näillä yhteys, vai onko vain sattumaa että kaikki tulee samaan aikaan? Treineri kysäisi kilpirauhasten toiminnasta johon en osannut vastata mitään. Olisiko aiheellista mennä lääkäriin? ja jos kyllä niin yleislääkärille vai gynelle?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Kertomasi perusteella voisin epäillä munasarjojen monirakkulaoireyhtymää. Toisaalta pelkkä ylipaino voi johtaa tilanteeseesi, jossa kierto on pitkä ja epäsäännöllinen, ja raskaaksi tuleminen näin ollen voi olla haastavaa.

Kierron säännöllistäminen keltarauhashormonilla (kierron päivinä 15-24 ainakin kuuden kuukauden ajan) voi auttaa. Etenkin kun kerroit, että teillä on jo yhteinen lapsi. Laihduttaminen, jopa vain 5 % painonpudotus (= 5kg), auttaa todennäköisesti vähintään yhtä hyvin.

Yleinen muu hyvinvointisi vaikuttaa kertomasi mukaan tällä hetkellä kovin heikolta: väsyttää, on ruokahaluttomuutta, jne. Kyllä kilpirauhasarvot olisi hyvä tarkistaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa lapsensaantivaikeutta, väsymystä ja painonmuutosta.

Kokonaisuutena lähtisin hakemaan apua gynekologin vastaanotolta, mutta osaava naistentaudeista kiinnostunut yleislääkäri pystyy myös auttamaan sinua.

Kysymysnumero: 1385   Aihe:  Sydäntaudit
ma 13.5.2013

Hei! Olen 38v. nainen jolla on kaksi  lasta. 2,5 vuotias ja 11 kk vanha.
Minulla todettiin yli 20v sitten polykystinen munuaistauti (ADPKD). Molemmissa munuaisissa rakkuloita, isoimmat n. 4 cm. Niitä tutkittiin ultraäänellä 3 vuoden välein ja pientä kasvua oli, mitään oireita ei  ollut.
Sukulaisia tutkittiin, mitään ei löytynyt joten olen uusmutaatio.
Noin 22 vuoden iässä verenpaine alkoi kohota sen verran että verenp.lääk. aloitettiin.
Noin 4 vuotta sitten havaittiin ensimmäistä kertaa muutoksia maksassa, maksa oli täynnä ihan pieniä rakkulan alkuja, eli laikukas. Maksa- ja munuaisarvot olivat silti yhä täysin normaalit. Raskaudet meni ok.

Raskauden aikana albetolia ja syön edelleen (200mg 2 kertaa pvä) kunnes lopetan imetyksen. Sitten siirryn toiseen lääkkeeseen.
Keväällä aloin kiinnittää huomiota painon tunteeseen vatsalla ja kävin tk lääkarissä/ ultrassa. Maksassani oli paljon isoja rakkuloita ja suurin oikealla puolella 7 cm. Ne ovat kehittyneet 4 vuoden aikana.
Minulla on lähete munuaispolille elokuussa, mutta haluaisin vähän tietoja jo ennen sitä kun olen niin huolestunut. Munuais ja maksa arvoni ovat yhä täysin normaalit.
Nyt minut säikäytti se maksan rakkuloiden koko ja painon tunne.
Haluaisin tietää kuinka vakava tämä tilanne nyt on..
Olen alkanut pelätä että voiko tähän tautiin nyt kuolla.. Vai voiko kuitenkin olla että saan vielä elää ja kasvattaa lapseni aikuisiksi ?
Lisäksi luin netistä että aivoaneyrysmat on yleinen kuolinsyy tässä taudissa ja pää kuvataan jos sukulainen on menehtynyt tähän tautiin.
Entä jos on uusmutaatio eikä tiedä onko taipumusta niihin ? Olisiko syytä käydä kuvauksissa kun oli usean kk ajan usein päänsärkyä aina samassa kohdassa päätä (päälaella vasemmalla), nyt ei ole enää ollut kun n. 1 kerran kk.

Vastaus:
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Todellakin polykystinen munuaistauti voi ilmetä muuallakin kuin vain munuaisissa, yleisimmin maksassa. Tyypillistä on kuitenkin se, että sekä munuaiset että maksa säilyttävät normaalin toimintansa, joskin hyvin pitkällä aikavälillä saatetaan joutua turvautumaan munuaisten osalta dialyysihoitoihin tai siirrännäisoperaatioihin.

Maksa kykenee suoritumaan tehtävästään vaikka jäljellä olisi enää vain 10-20% toimivaa kudosta, joten sillä on paremmin ns reservikudosta kuin esim. munaisilla. Suuret rakkulat maksassa saattavat aiheuttaa mekaanista kipua juuri kylkikaaressa ja vatsassa. Tällöin voidaan turvautua niiden tyhjentämiseen ultraääniohjauksessa. Ongelmana saattaa kuitenkin olla se, että tyhjennetty rakkula kehittää uudelleen nestettä. Näissä tapauksissa voidaan rakkula arpeuttaa esim. etanolihuuhtelulla, jolloin rakkula luhistuu ja tilalle jää arpi, joka ei enää täyty.

Äkkisiltään en osaa yhdistää merkittävää perinnöllistä aivoanerysman kehittymisvaaraa tähän sairauteen. Mikäli suvussa on havaittu nuorella iällä aivoaneurysman aiheuttamia aivovernvuotoja on hoitokäytäntönä seuloa kuvauksin myös lähisukulaiset.

En olisi kovinkaan huolissaan tilanteestasi, kuitenkin on vuosittain syytä tutkia sekä maksan, että munuaisten toimintaa kuvastavat laboratorikokeet ja harkinnan mukaan ultraäänikuvantaminen 2-3 vuoden välein.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Terveystalo

Jälkihuomautus:

Havaitsin jälkeenpäin minulle tulleen kollegiaalisen palautteen pohjalta, että vastaukseni oli puutteellinen. Alla täydennykseni:

Oireettomia aneurysmia on todettu noin 8% niistä ihmisistä, jotka sairastavat polykystista munuaistautia. Suomalaisessa tutkimuksessa jossa tarkasteltiin itäsuomalaisia polystista munuaistautia potevia potilaita, esiintyi 12%:lla joko aivoverenvuoto taikka aneurysma.Toisaalta 1%:lla joilla oli SAV (aivovaltimoaneurysma ja subaraknoidaalivuoto, oli polykystinen munuaistauti myöskin. Aivovaltimoiden magneettiangiografiaa suositellaankin tehtäväksi niille polykystista munuaistautia sairastaville potilaille, joiden lähisuvussa on esiintynyt aivoverenvuotoa.

Kysymysnumero: 1379   Aihe:  Muu aihe
to 9.5.2013

Olen 29-vuotias mies. Todettuja sairuksia ei ole
Olen kärsinyt jatkuvasti väsyneistä silmistä kahden vuoden ajan. Hiekantunne ja polte alkaa jo aamulla ja pahenee iltaa kohti. Silmät ovat kipeät, vaikkei muuten väsyttäisikään. Tunnen että oire heikentää työkykyäni näytepäätetyössä sosiaalisesta elämästä puhumattakaan.
Silmälääkäri on tutkinut silmäni kerran, eikä niissä todettu vikaa. Olen kärsinyt myös univaikeuksista muutettuani meluisalla paikalla sijaitsevaan asuntoon, mutta silmäoireet alkoivat jo ennen sitä. Nukun nykyisin Doxal ja Kepitinor lääkkeiden avulla n. 6 tunnin yöunet, jonka voisi luulla riittävän. Minulle on tehty kuusi vuotta sitten purennankorjausleikkaus, jossa leukaan syntyi lievä hermovaurio. Leuassa on ollut lievää kipuilua, mutta doxal tehonnut siihen. Myös mielialaongelmia on ollut stressaavan elämäntilanteen jälkeen, mutta stressin aiheuttaja on poistunut. Olen kokeillut erilaisia silmätippoja, mutta niistä saatu apu on hyvin pientä. Perusverenkuva, crp ja lasko ovat normaalit. Kilpirauhasarvot ovat otettu kahdesti, ensimmäisellä kerralla arvot vajaatoiminnan rajalla ja toisella kertaa normaali. Tunnen että ruumiinlämpöni on koholla, mutta varsinaista kuumetta ei ole. Allergiatesti on tehty muutama vuosi sitten, eikä allergioita tuolloin todettu. Homealtistumista ei pitäisi olla. Mitkä asiat kannattaisi selvittää?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Mieleeni tulee kolme eri vaihtoehtoa, jotka voisivat aiheuttaa epämiellyttävät oireesi. Ensin kannattaisi tutkia, onko kyynelnesteenerityksesi normaali esim. liuskatestillä. Se on varsin yksinkertainen koe, jonka voi yleislääkärikin tehdä ellei silmälääkärisi sitä ole tehnyt.

Epäilen, että kyynelnesteen eritys on alentunut ja siitä johtuu ns. kuivasilmäisyysoireilu. Periaatteessa käyttämäsi lääkkeet voivat sitä myös aiheuttaa, joten esim. tauottamalla lääkityksen viikoksi saat sen itsekin selville.

Toinen mahdollisuus on se, että kärsit ns sjögrenin syndroomasta, joka on reumasairauksiin kuuluva. Sen tyyppioireisiin kuuluu kehon limakalvojen kuivuus, joskin se saattaa ilmentyä vain yhdessäkin paikkaa ei välttämättä universalisti. Sairaus voidaan diagnostisoida verikokeella, joka on lähestulkoon luotettava, mikäli halutaan 100% varmuus, niin silloin otetaan esim. kielenaluslimakalvolta koepala patologin analysoitavaksi. Sen tekee joko korvalääkäri tai hammaslääkäri.

Kolmanneksi vaihtoehdoksi mieleeni tulee Basedowin tauti, jossa esiintyy hiekantunnetta silmissä, sekä konjunktiivojen punoitusta. Basedowin tauti on kilpirauhassairaus ja sen voi helposti diagnostisoida verikokeella.

Hoidoksi kannattaa kokeilla silmänkostutustippoja, joita on erilaisia. Niitä saa apteekista ilman reseptiä ja tärkeintä on se että tiputat niitä tarpeeksi usein päivän aikana 4-6 kertaan. Yleinen virhe on aliannostelu, jolloin tipoista ei juurikaan ole apua.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1373   Aihe:  Vauvan odotus
ma 6.5.2013

Hei

Olen 39 vuotias ja  8+ viikkoa raskaana. Söin puoliraakaa lihaa vahingossa. Asian tajuttuani toksoplasmoosi alkoi mietityttämään.

Minulta ei ole vasta-aineita testattu aiemmmin, eli en tiedä olenko sairastanut toksoplasmoosia. Kannattaako vasta-aineet nyt testata? Mikä on paras ajankohta; nyt heti mahdollisen itämisajan aikana vai sen jälkeen vai sekä että? Voiko istukkanäytteestä tutkia toksiplasmoosia?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi ja onnea raskauteesi.

Toksoplasma-tartunta on hankala raskausaikana, jos sen sairastaa ensimmäistä (primääritartunta) kertaa. Tämä on helppo todeta vasta-ainetestillä, jonka voit halutessasi otattaa heti miten.

Kertomasi perusteella arvioisin riskin varsin pieneksi.

Kysymysnumero: 1374   Aihe:  Stressi
ma 6.5.2013

moi olen 43 vuotias mies yksityisyrittäjä., mulla on semmoinen ongelma että kun mä olen ottanut alkoholia niin mä käyttäydyn jotenkin sillein että mä teen itelle vahinkoa. saatan sanoa kaverille mitä sylki suuhun tuo ja en tiedosta sitä että loukkaan kaveria puheillani. saatan sanoa emännälle mitä sattuu ja en aattele mitä vahinkoa teen itelle kun suututan kaikki ympärillä.  tuntuu että voisi mennä maan alle kun on ottanut illalla vähäsen. olen selvinpäin fiksu kaveri kohtelias ja muutenkin kaikki toimii olen ottanut nyt noin kerran viikossa joskus kahtena päivänä en ole väkivaltainen en ole koskaan lyönyt ketään mutta jotenkin huolettaa että mistä johtuu tämmöinen.  olen palveluammatissa jotenkin tuntuu että sitä on sekaisin kun ottaa  eikä tarvi juoda hirveästi että voi avata sanaisen arkkunsa joskus tuntuu että kierrokset on tosi korkealla kun on ottanut. saatan olla joskus kuukauden niin että en ota.kaverit ihmettelee aina käytöstä rupean inttämään ihan jostakin mitättömästä asiasta.voisiko jokin sairaus selittää tämmöistä
Vastaus:
Hei, ja kiitos kysymyksestäsi.

Alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Joillakin ihmisillä koko persoonallisuus vaikuttaa muuttuvan päihtyneenä. Ujosta ja vetäytyvästä tulee reteä pöydillä tanssija ja kohteliaasta tyly suorasuu.

Alkoholin vaikutukset aivoissa eivät ole kovin helposti selitettävissä. Se vaikuttaa aivojen, ja siis mielen, toimintaan monin eri tavoin. Yksi vaikutuksista on se, että ne aivojen alueet jotka liittyvät oman toiminnan hallitsemiseen ja tietoiseen kontrolliin, ovat vähemmän aktiivisia humalassa. Tarkemmin sanottuna: humalainen kyllä jollakin tasolla tietää toimivansa hassusti tai väärin, mutta ei välitä siitä samalla tavalla kuin selvin päin.

Tähän ajattelutapaan nojaten oletan, että sinulla käy humalassa niin että "padot aukeavat" ja tulet sanoneeksi sellaista mitä tavallaan voisit sanoa selvänäkin mutta et anna itsesi tehdä niin, koska tiedät loukkaavasi muita sellaisella käytöksellä. Väsyneenä ja stressaantuneena yrittäjänä nämä kaksi tekijää (väsymys ja stressi) voivat jo itsessään vaikuttaa luonteeseen tilapäisesti, ja varsinkin humalassa. Kun väsynyt ja stressaantunut ihminen juo alkoholia, voi sanonnan mukaan mennä "viina väärällä tavalla päähän", millä tarkoitetaan sitä että rennon ja hilpeän olotilan sijasta seurauksena onkin kettumainen piikittely, jota saa hävetä jälkikäteen.

Mikä neuvoksi? Mieti, tunnistatko sitä että torjut näitä ajatuksia selvänä. Eli jotain katkeruutta, kateutta, loukkaantumista kavereita kohtaan? Jotain hampaankolossa emännän suuntaan? Jos puhut niistä asianosaisten kanssa selvänä, sen pitäisi vähentää tarvetta avautua humalassa. Ainakin itsekseen niitä voi miettiä. Itsetutkiskelua siis, ja jos se ei meinaa onnistua omin päin, kannattaa sitä jatkaa ammattilaisen kanssa.

Yksinkertainen ohje tässä kohtaa tietenkin olisi: älä juo, mutta tosiaan kuulostaa siltä että tässä ei ihan pelkästään siitä ole kyse. Passiivisen tai torjutun aggression tunnistaminen ja sen pohtiminen on yleisemminkin hyödyllistä. Mistään sairaudesta en usko olevan kyse, mutta jos sellainen sinua epäilyttää, ei ole mitään haittaa käydä tutkimuksissa.

Kysymysnumero: 1371   Aihe:  Muu aihe
to 2.5.2013

Arvoisa professori Roine
Kysymyksessä on 73-vuotias nainen jonka askelpituus ja tasapaino v 2012 syyskesällä  huononi. Tämähän voi olla oire kasvaneesta aivopaineesta. Suoritettiin pään MRI joka ei yksioikoisesti ratkaissut kysymystä oliko aivopaine  kasvanut (NPH). Koska haluttiin selvittää NPH:n esiintymistä tehtiin kolmen päivän dreenikoe, eli selkäydinnestettä poistettiin letkulla selän kautta. Samalla todettiin kohonnutta verenpainetta jota onnistuneesti ruvettiin korjaamaan beetasalpaajalla. Dreenin tarkka vaikutus jäi epäselväksi. Suoritettiin myös kaulan MRI mutta ahtaumia ei löytynyt.  Kuitenkin tilanne pysyi hallinnassa niin että kävelylenkkejä ja hiihtoa pystyttiin tekemään. Tämän vuoden huhtikuussa on tilanne selvästi pahentunut. Hän ei voi enää tietoisesti pidentää askelpituuttaan, kävelymatka on lyhentynyt ja muu väsymys iskenyt. Aivan selvästi on ”teatteritauti” myös noussut esille, eli istuttuaan pitkään on vaikea päästä liikkeelle. Vähän ajan kuluttua kävely onnistuu, mutta lyhyin askelin. Verenpaine on ehkä vähän koholla, tyypillinen arvo 150 – 160 ja 90.
Shuntti ei ole erityisen toivottu ratkaisu, löytyykö jotain muuta hoitokeinoa. Voidaanko dreeniä uusia.
Vastaus:
Hei,
vastaan Risto Roineen pyynnöstä tähän kysymykseen.
Mikäli kyseessä on kasvannut aivopaine, jolloin kallonsisäistä aivonestettä (likvori) ei poistu enää normaalisti, neste on poistettava tekokeinoisesti, jotta aivot eivät kärsi paineesta.
Mikäli dreenin vaikutus on jäänyt epäselväksi, voidaan dreeni uusia, erityisesti ennen kuin shuntti laitetaan.
Mahdollisesti on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, jos kokonaisuudessaan oireilu ei sovi yhteen tai uusia oireita (väsymys) on esiintynyt (esim. uusi pään kuvaus, joka tapauksessa neurologin uusi arvio).
Jos likvori ei poistu ja dreeni auttaa - tilapäisesti,  shuntti on paras pysyvästi toimiva hoito tähän sairauteen.

Kysymysnumero: 1370   Aihe:  Muu aihe
to 2.5.2013

Äitini sairastaa muistisairautta ja on hoidossa laitoksessa.Viime lääkelasku alkoi ihmetyttää, lääkkeitä on lisätty paljon lähiaikana: Opamox, Venlafaxin 37.5mg, Reminyl, Risperidon ja Bisoprolol, kaikki yhdessä ovat saaneet äitini todella vapisevaksi ja sekaisin. Lyhyessä ajassa kävely on huonontunut rajusti ja vartalo ja käsi vapisee rajusti, entinen hyvin liikkuva ihminen on romahtanut nopeasti. Eikö lääkkeitä voisi olla vähemmän?
Vastaus:
Hei,
ikääntyneillä on yleensä huonompi lääkkeiden siedettävyys. Listattu on 4 eri keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä.  Huono kävely, vapina ja sekavuus voivat kaikki olla lääkkeiden sivuvaikutuksia.
Mikäli tätä epäillään, suositellaan vähentämään asteittain lääkkeitä, alkaen sillä, joka on todennäköisin haitallinen.
Erityisesti rauhoittavat lääkkeet (kuten Opamox) voivat aiheuttaa ikääntyneillä paljon sekavuutta. Vapina ja kävelyn huononeminen voi liittyä psyykenlääkkeisiin, eli Risperidoniin.
Suosittelisin keskustelua hoitavan lääkärin kanssa, missä aikataulussa mikä (negatiivinen) oire on kehittynyt ja sillä yrittää selvittää, mitä tehdään.
Lääkkeiden vähennykseen voi toisaalta liittyä myös rauhattomuus ja ahdistuneisuus, joka on muistihäiriöpotilailla yleensä lääkityksen syy.
Joskus on kuitenkin hyväksyttävää jkv. sivuvaikutuksia, jos tilanne on hankala ja hoitamattomana potilas mahdollisesti kärsii vielä enemmän.

Kysymysnumero: 1352   Aihe:  Päänsärky
ke 24.4.2013

Olen 37-vuotias nainen ja olen kärsinyt 09/12 alkaen huolestuttavista oireista. Oireet alkoivat voimakkaina lihasnykäyksinä joita oli eri puolilla kehoa. Lisäksi oli kihelmöinnin tunnetta jaloissa. Sain työterveydestä lähetteen neurologian polille, jossa 10/12 tutkittiin, otettiin pään ja selän MRI ja verikokeita. Tutkimuksista ei löytynyt poikkeavaa muuten kuin labroissa b12-vitamiiniarvo oli kaksinkertainen viitearvon ylärajaan nähden. Tämän sanottiin olevan normaalia ja asiakkuus päätettiin. Em. oireet vähenivät, mutta marraskuun puolessa välissä käteni kipeytyivät peukalonhangoista ja kivut levisivät käsivarsiin ja olkavarsiin. Kipu oli sellaista, kuin ne olisivat tulehtuneet. Työterveys määräsi tulehduskipulääkekuurin, mutta siitä ei ollut apua. Noin viikko käsien kipeytymisen jälkeen kipuja alkoi esiintyä myös alaraajoissa. Alaraajoissa kipu oli yhteen kohtaan pistävää/ nipistävää, melko voimakasta ja nopeastikin paikkaa vaihtavaa. Sain uuden lähetteen neuron polille ja kävin yksityispuolella 12/12 ENMG-tutkimuksessa. ENMG-tutkimus tehtiin laajasti ja se oli normaali kaikilta osin. Neuron polilla tehtiin jälleen neurologinen tutkimus ja otettiin verikokeita. Mitään poikkeavaa ei löydetty. Minulle todettiin, että joillakin ihmisillä on selittämättömiä oireita ja niiden kanssa vain pitää oppia elämään. Oireet jatkuvat edelleen, mutta ovat muuttaneet muotoaan. Kivut keskittyvät lähinnä säärien etuosaan, joissa kipua päivittäin ja ajoittain olkavarsiin ja peukalonhankoihin. Kivun voimakkuus vaihtelee. Liikkumaan pystyn normaalisti, mutta rankemman liikunnan jälkeen kivut yleensä voimistuvat joksikin aikaa. Muutama vuosi sitten minulla on tutkittu niveloireita, mitään reumaan viittaavaa ei löytynyt. Syksyllä 2011 sairastin voimakkaan GC:n aiheuttaman reaktiivisen niveltulehduksen. Tuleeko mieleesi jotain, mikä ko. oireet voisi selittää ja voisiko kipujen syytä vielä selvittää mielestäsi jollakin keinoin?
Vastaus:
Hei, sain tämän kysymyksen toiselta lääkäriltä. Yritän vastata tähän, vaikka tähän ei ole helppo vastata.
Osittain jäi auki, mihin aikaan näitä oireita esiintyy (vuorokauden ympäri tai vain öisin / vain päivisin, jatkuvasti vai ajoittain).
On tutkittu paljon ja esim. kasvaimia ja tulehduksellisia sairauksia on ilmeisesti suljettu pois.
Verikokeita on otettu, mutta tulee mieleen, oliko katsottu laajasti infektiolaboratorio (ns. serologiset tutkimukset)? Keskushermoston infektiotaudit voivat aiheuttaa sellaisia oireita, erityisesti jos reaktio tapahtuu pääosin hermojuurilla. Ajattelen erityisesti borrelia (punkkien kautta aiheutettu infektio), mutta myös jotkin herpesryhmään kuuluvat virukset voivat aiheuttaa omituisia kipuja. Siihen voi olla myös likvoritutkimus tarpeen (selkäydinnesteen tutkimus).
Mikäli myös niistä ei tullut selitystä, on silti mahdollista aloittaa hoitoa, lähinnä ajatellen kivun hallinta, esim. kipukynnyslääkkeillä.
On perusteltua pitää tapausta myös neurologian pkl:lta silmällä ja keskustella hoidosta - diagnoosista riippumatta, jos lopullista diagnoosia ei saada selville.

Kysymysnumero: 1368   Aihe:  Liikunta
ke 17.4.2013

Olen 29-vuotias liikuntaa harrastava mies. Vaivanani on vasemmassa pakarassa lonkan seudussa tuntuva kipu kävellessä. Kipu on melko lievää ja säteilee joskus myös alemmaksi reiteen. Minulle tehtiin yksityislääkärillä ultraäänitutkimus, jossa lausunnon mukaan todettiin ”insertiittityyppistä epätasaisuutta ojentajainsertioalueella.” Pyynnöstäni laitettiin kortisonipiikki, joka ei kuitenkaan auttanut. Olen huomannut myös, että lantion ja reisilihasteni liikkuvuus on merkillisen huono, vaikka olen venytellyt niitä säännöllisesti vuoden ajan. Näin ollen kysyisinkin, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä?
Vastaus:
Ultraääni on loppujen lopuksi varsin karkea tutkimusmenetelmä jonka antama tieto voi joskus olla riittämätöntä. Huomattavasti tarkempaan, jokseenkin varmaan tietoon pääsee magneettikuvalla. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa viisainta on hakeutua urheilulääkärin pakeille selvittämään tilannetta. Tällaista osaamista on myös urheilijoiden vammoihin/rasitusvammoihin perehtyneillä ortopedeilla. He pystyvät todennäköisesti jo taudinkuvasta päättelemään mikä hoito olisi järkevintä.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1348   Aihe:  Iho
ke 17.4.2013

Nainen, 32 vuotta

Kysymykseni koskee pieniä veripisteitä joita on tullut käsivarsiin, kaulaan, rintakehään, vatsaan ja selkään. Yhteensä pisteitä on arviolta n. 20 kpl. Pisteet huomasin viikko sitten. Pisteet ovat hyvin pieniä, sen näköisiä kuin kirkkaan punaisella kuulakärkikynällä olisi koskettu ihoon. Kun pistettä raaputtaa, se haalistuu hetkeksi ja palaa sitten entisenlaiseksi. Ihon alta näkyy siis ihan veri. Minulla on paljon luomia, mutta tällaisia pisteitä en ole ennen huomannut. Olen perusterve, ei jatkuvia lääkityksiä. Tosin kuukausi sitten kävin lääkärissä väsymyksen ja huonovointisuuden vuoksi. Otettiin perusverikokeet ja ne olivat kaikki kunnossa. Väsymyskin on jo nyt alkanut helpottaa (minulla on 8 kk vauva minkä vuoksi yöt saa välillä nukuttua huonosti). Netistä katsoin, että kalsiumin puutos saattaisi aiheuttaa jotain veripisteitä? Imetän ja käytän vähän maitovalmisteita, joten kalsiumin puutetta voi kyllä olla. Migreenin vuoksi olen myös käyttänyt lähiaikoina enemmän särkylääkkeitä (Panadolia) ja mietin voiko sillä olla yhteyttä näihin pisteisiin.
Vastaus:
Vaikutelmana kuvauksen perusteella on että sinulla on hiussuonien pullistumia ihon sisällä. Tähän sopii painamisen aiheuttama värin katoaminen hetkeksi. En osaa nähdä yhteyttä mihinkään erityiseen terveysongelmaan tai lääkkeisiin.
Keskustele kuitenkin asiasta vielä sen lääkärin kanssa jonka luona kävit väsymyksen takia.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1363   Aihe:  Muu aihe
su 14.4.2013

Olen kolmekymmentävuotias mies. Satutin pari vuotta sitten oikean käden etusormen lyötyäni vasaralla ohi kohteen konepajassa. Ohilyönnin seurauksena suojaamattoman käteni etusormi upposi metallilevyyn. Sain keskimmäisen sormiluun yläpuolelle tulleen haavan tyrehtymään juuri ja juuri kotikonstein. Haava parantui lopulta melko hyvin ilman varsinaisia tulehduksen merkkejä. Sormeni jäi kuitenkin pysyvästi hieman kipeäksi. Teen näyttöpäätetyötä, joten jouduin lopulta vaihtamaan hiirikättä. Edelleen jokainen näppäimistön painallus saa aikaan pienen kipuimpulssin sormessa. Syynä lienee jonkinlainen hermovaurio. Haluaisin tietää onko mitään tehtävissä kivun poistamiseksi?
Vastaus:
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

On mahdollista, että olet saanut kyseiseen etusormeen sen ojentajajänteen vamman, osittaisen repeämän. Mikäli sormea ei ole röntgenkuvattu (tapahtumahetkellä tai sen jälkeen), on mahdollista että tapaturma aiheutti myös luun murtuman, joka on aikaa myöten itsestään parantunut. Myös nivelkapseli on voinut vaurioitua. Mikäli mahdollinen luunmurtuma on ulottunut sorminiveleen, sen nivelpinnoille, on mahdollista että niveleen on kehittynyt nivlerikkoa ts. nivelen liukurustopinta on kulunut ja vaurioitunut. Lähtisin hakemaan syytä ym. asioista mieluummin kuin hermovauriosta kuvaamasi oireiston perusteella.

Suosittelen, että hakeutuisit sormen magneettikuvaukseen (lähete vaatii erikoislääkärivastaanottokäynnin saadaksesi tutkimukseen KELA-korvauksen) ja sen jälkeen käsikirurgin vastaanotolle. Uskoisin, että osaa kertoa mahdollisista auttavista toimenpiteistä.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1365   Aihe:  Unihäiriöt
pe 12.4.2013

Olen 33 vuotias 6kk tytön äiti.Minua vaivaa satunnaiset nukahtamisvaikeudet.Vauvan ollessa reilun kuukauden ikäinen alkoivat nukahtamisvaikeudet,kestivät reilun kuukauden.Nukuin aina pari yötä putkeen huonosti 2-4 tuntia ja sitten kolmannen hyvin ja tätä jatkui siis reilun kuukauden,kunnes unirytmi taas palautui ja unettomuus katosi.Muutimme reilu kuukausi sitten omaan kotiin ja nukahtamisvaikeudet alkoivat taas.Pääsääntöisesti nukun suht hyvin,mutta pari yötä viikossa menee sellaisilla 4 tunnin unilla,en vain nukahda.Niinä öinä kun en saa unta,nousen vessaan jatkuvasti,varmaan noin vartin välein.Hyvinäkin öinä pyörin usein jonkin aikaa ennen kuin saan unesta kiinni,silloin kyllä nukun sen 7- 8 tuntia,viikonloppuina joskus 9 tuntiakin.Olen yrittänyt palauttaa rytmiä kotikonstein,mutta jostain syystä näitä vähäunisia öitä tulee joukkoon.Haluaisin saada unirytmin kunnolla takaisin,ilman että illalla tulee mieleen,että saankohan unta tänä yönä.
2010 loppuvuodesta stressaannuin tupakoinnin lopettamisesta niin kovin,että meni lopulta yöunetkin.Silloin en saanut unta ollenkaan ja lopulta työterveyslääkärissä minulle määrättiin mirtzapania,jota otin muutamana iltana ja pääsin kierteestä.
Nyt minulle on lääkärissä käydessäni kirjoitettu samaa lääkettä sekä melatoniinia kun en ollut lääkkeistä kovin innostunut.En ole kumpaakaan käyttänyt,koska kuitenkin saan nukuttua jotenkin.Ja joukossa on paljon niitä hyviäkin öitä.Tilanne ei ole niin paha kuin silloin joitakin vuosia sitten.Lääkärissä sanottiin,että pienen lasten äideillä voi tällaista esiintyä.Vauva tosin on ollut alusta asti hyvä nukkumaan ja nukkunut jo pari kuukautta ilman yöherätyksiä.
Olen perusterve,limakalvojen turvotus nenässä haittaa nenän kautta hengittämistä,siitä olen menossa tutkimuksiin.Mutta nukkumista se ei minusta häiritse.
Tavoitteeni olisi päästä unettomista öistä.
Vastaus:
Hei,

olen kuullut usein samaa äideiltä. Itse asiassa unettomuutta esiintyy usein liittyen vauvojen / pikkulasten hoitoon. Jos se alkuhoitovaiheen jälkeen ei mene ohi, voi syntyä pitkittynyt tai krooninen unettomuus.
Usein unettomuuden laukaisee hoitotoimenpiteet yöllä, kenties hormonaalisia tekijöitä ja sitten vielä stressi. Jatkossa on kuitenkin hyvin yleistä, että äidit ei sittenkään enää nuku, vaikka vauvat nukkuisivat jo hyvin. Silloin on kehittynyt krooninen unettomuus, johon vaikuttaa ylläpitävänä tekijänä usein moni asia, eniten oma stressaantuminen (unettomuudesta). Myös unen huolto saattaa vaikuttaa kuten pitkään nukkuminen viikonloppuna ja sitten nukkumaan meno välillä aikaisemmin.
Yleisin unettomuus on ns. toiminnallinen unettomuus, joka on juuri sellainen. Järkevin tapa hoitaa tätä ensisijaisesti on käynti unihoitajalla (yhteystieto esim. uniliitosta). Unihoitaja hoitaa unettomuutta lääkkeettömillä hoitokeinoilla (joka oli ilmeisesti sinun toive). Tämä on myös käypähoitosuositus krooniseen (toiminnalliseen) unettomuuteen Mikäli niistä keinoista ei ole riittävää apua, voidaan harkita erilaisten lääkkeiden käyttöä. Silloin on aina tärkeää, ettei niihin liity toleranssivaara (riippuvuusvaara), muuten useimmiten niistä lääkkeistä tulee lisää ongelmia.

Kysymysnumero: 1364   Aihe:  Vauvan odotus
pe 12.4.2013

Olen 35-v. nainen ja odotan ensimmäistä lastani. Viimeiset kuukautiset olivat 12.2.2013, kuukautiskierto on 28 – 33. Positiivinen raskaustesti 15.3.2013. Vatsakipujen takia kävin ultrassa 28.3., CRL-mitta tuolloin 3 mm, viikot 5 + 6. Kontrolli-ultrassa kävin 11.4.2013, sain kuvista printit mukaan. Ensimmäisessä kuvassa CRL-mitta oli 14.4 mm ja viikot 8 + 0, toisessa kuvassa CRL-mitta 15.9 mm ja viikot 8 + 2. Miksi 2 päivän heitto? Onko näiden kahden (28.3. ja 11.4.) ultran välillä ristiriitaisuutta? Haluaisinkin tietää hedelmöityspäivän, milloin raskaus on alkanut. Yhdynnät ovat tapahtuneet 22.2. ja 25.2., kumpi näistä päivistä on todennäköisin? Kiitos paljon vastauksesta.

Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Ultraäänitutkimuslöydösten välillä ei ole ristiriitaa. Pää-perämitta erot johtuvat kuvakulmien eroista.

Siittiöt pysyvät hedelmöittämiskykyisinä useamman päivän naisen elimistössä. Antamiesi tietojen valossa 25.2. tapahtunut yhdyntä on todennäköisemmin hedelmöitykseen johtanut.

Onnea odotukseen!

Kysymysnumero: 1361   Aihe:  Vauvan odotus
ti 9.4.2013

Haluaisin tietää tarkemmin hedelmöitysajankohdasta.
Olen 40v perusterve nainen.

Ehkäisynä oli Mirena kierukka usean vuoden ajan, kunnes se poistettiin elokuussa 2012. Kuukautiset tulivat sen jälkeen noin  28-30 vrkn välein, en pitänyt tarkkaa kirjaa..Mutta 8.9.12 ja 6.10.12 luultavasti alkoivat.

Jouduin ottamaan Norlevon 1.11 (edellisiltana 31.10 yhdyntä) ja kuukautiset alkoivat taas 5.11. Vuoto oli normaalia, ehkä päivän myöhässä?

Sen jälkeen marraskuun puolivälin ja loppukuun paikkeilla useita yhdyntöjä.

Positiivisen raskaustestin tein kuitenkin 3.12.

17.12.12. sisäinen UÄ tutkimus-> 5mm alkiokaiku vastaten rv6+2 ja ruskuaispussi näkyi.
29.1.13 sisäinen UÄ tutkimus->CRL 54mm vastaten viikkoa 12+0, vaikka oman laskelman mukaan olisi ollut rv12+2.
22.3.13.vatsanpeitteiden päältä-> B-mitta 47,1mm vastaten viikkoa 20+3.HC 175 vastaten viikkoa 20+2. Omien laskelmien mukaan olisi pitänyt olla rv19+5.


Minua kiinnostaa hedelmöitysajankohta. Mihin se sinun mielestäsi näillä tiedoilla sijoituu, lokakuun loppun vai marraskuulle? Miten tarkka alkuraskauden UÄ on?

Jos nyt menen (rv 22) 4D ultraan, tuoko se lisävalaisua asiaan?
Ja minkä lasketun ajan näillä tiedoilla saat?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestä.

Alkuraskauden ultraäänitutkimus on hedelmöittymisajankohdan määrittämiseen paras, eli ensimmäisen UÄ-tutkimuksen mukaan todennäköisin hedelmöittymisajankohta on 17.11.2012.

Tarkkuus riittää varmistamaan, ettei raskaus ole alkanut ennen 12.11.12.

4D ultra ei mielestäni anna mitään lisävalaisua hedelmöittymisajankohtaan raskausviikolla 22.

Lasketuksi ajaksi saan 10.8.2013 alkuraskauden UÄ-tutkimuksen perusteella ja seula-UÄ:n mukaan 13.8.2013

Onnea odotukseen!

Kysymysnumero: 1360   Aihe:  Sydäntaudit
ma 8.4.2013

Hei, olen 34-vuotias raskaana oleva nainen. Raskauteni on neljäs, nyt 9.viikolla.  Olen perusterve, lukuunottamatta lievää astmaa, joka on ollut n.vuoden oireeton, ei lääkitystarvetta. Raskausaikoina ollut alapaineen kohoamista, paineet n. 125/85-90, korkeimmillaan jopa 95. Ei hoidettu lääkityksin. Sukurasitteena korkeaa verenpainetta.

Rv 7 alkoivat rytmihäiriötuntemukset, jotka kestivät kerrallaan useita tunteja. Kolmantena oireisena pvänä hakeuduin päivystykseen, jossa EKGssä lisälyönnit jopa 4 peräkkäisen lisälyönnin sarjoina. Muuta poikkeavaa ei näkynyt. Sydän kuunneltiin, lääkityksen aloittamisesta oli puhetta, mutta lääkäri halusi odottaa viikolle 12, jolloin tilanne arvioitaisiin uudelleen. Alustavasti tulkittiin todennäköisesti hyvälaatuisiksi kammioperäisiksi lisälyönneiksi, holter suositeltiin otettavaksi rv 12 tietämillä. Aiheuttajaksi epäiltiin stressiä ja raskaushormoneja.

 Rytmihäiriöt olivat muutaman päivän poissa , mutta ovat alkaneet uudelleen. Kestävät tunteja kerrallaan. Kipua niihin ei liity, mutta koen ne hyvin häiritseviksi, väsyttäviksi ja pelottaviksi. Aikaisemmin rytmihäiriöitä ei ole ollut.

Voinko todella olla rauhassa rytmihäiriöitteni kanssa, vaikka ne kestävät jyskyttävinä jopa useita tunteja kerrallaan ja monena peräkkäisenä päivänä? Vai olisiko minun syytä hakeutua lisäselvityksiin jo aikaisemmin?
Jos lääkityksen aloittamiseen päädytään, millaisia riskejä siitä voi olla raskaudelle?

 Kiitos vastauksestasi.





 
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Raskautesi myötä kehosi nestepitoisuus kasvaa, joka vaikuttaa sydämeen. Rytmihäiriösi kuulostavat hyvänlaatuisilta kammiolisälyönneiltä, holter tutkimuksella sen saa varmuudella selville.
Siihen voi myös käyttää lääkityksiä, jotka eivät ole sikiölle vaarallisia.

Kehottaisin että tehtäisiin se holtertutkimus, jonka pohjalta voidaan harkita lääkityksen aloittamista. Ole huoleti sikiölle rytmihäiriöstä ei ole haittaa.

Ystävällisin terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
yleislääketieteen erikoislääkäri
sisätautien erikoislääkäri
Terveystalo

Kysymysnumero: 1359   Aihe:  Muu aihe
ma 8.4.2013

Olen 64v mies.Työelämästä jäin neljä vuotta sitten.Tämän jälkeen alkoholinkäyttöni lähti lapasesta.Se aiheutti useita haimatulehduksia osastohoitoineen.Lopputuloksena oli krooninenen haimatulehdus ja diabetes.Alkoholinkäytön lopetin kokonaan kaksi vuotta sitten.Haimakipuihin sain useiden kokeilujen jälkeen oxycontin lääkityksen.Reseptimerkintä 10mg 1-3kpl aamuin ja illoin.Lääkärin mukaan säännöllisesti käytettynä se pitää kivun loitolla ja siedettävänä.Olen myös huomannut,että lääkkeen tilapäinen poisjättö aiheuttaa kiputilan nopean pahenemisen.Olen pääsääntöisesti pärjännyt annoksella 2kpl aamuin illoin.Lääkettä olen nyt käyttänyt säännöllisesti 1.5v.Itse pidän lääkitystä onnistuneena.Kipu pysyy poissa ja sen myotä elänlaatu on olosuhteisiin nähden nyt kohtalainen.Mitään vakavia sivuvaikutuksia ei lukuunottamatta iltapäiväväsymystä ole ilmaantunut.
Viimeaikoina on kuitenkin ilmennyt lievää munuaisarvojen heikkenemistä( kea121 ja gfre-mde53 ,HbA1c 50, Hb -A1C6.7).Muut veriarvot normaalit.Virtsakokeessa maininta,että alb-pitoisuus alle mttausalueen.Diabetekseen  Lantus solo star 38yks/vrk.
Jonkin aikaa on tuntunut selässä molemmin puolin rankaa keskiselän paikkeilla jomottavaa kipua.Voiko se johtua munuaisista?Kipu tuntuu aamuyöstä,ylösnoustessa päivän mittaan se häviää.Voinko jatkaa ym. lääkitystä ko. annoksilla(tosin muut vaihtoehdot vähissä)?Eli käykö lääke noilla annoksilla pitkäaikaiskäytössä munuaisiin tai maksaan?Paino 114 pituus182.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä

Kipusi selässä on todennäköisemmin lihas, rankaperäistä, kuvaamasi oirekuva viittaa siihen. Munuaiset eivät juurikaan tunne kipua, ja mielestäni veriarvosi ovat erinomaiset.

Lääkityksesi rasittaa munuaisiasi vain vähän, joten hyvin voit jatkaa entisillä annoksilla. Ehkä kannattaisi tutkituttaa lannerankasi tila esim rtg-kuvauksella, kuin hakea syytä munuaisista.

Ystävällisin terveisin,



Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Terveystalo

Kysymysnumero: 1357   Aihe:  Muu aihe
to 4.4.2013

Olen 51v nainen. Lauantaina alkanut polttava vatsakipu 1.4.2012! Diagnosoitu divertikuliitiksi.
i.v.-antibioottihoito Zinaceff 1,5g 1x3i.v. sekä Medronidazol 400mg 1x3 i.v.Kakkani on vieläkin puuromaisen löysää, ei ole tullut normaaliksi. En ole saanut vastausta Narvan terveysaseman lääkäriltä. Tähystys tehty Valkeakosken aluesairaalassa 2010.Verikokeet normaalit.
B-Leuk 5,9
B-Hb 135
B-HKR 0,41
B- Eryt 4,3
E-MCH 31
E-MCV 95
B-Trom 295

Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Valitettavasti en voi vastata henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiin, vaan tähän foorumiin.

Divertikuliitti, eli umpipussitulehdustauti on varsin yleinen. Iän myötä divertikkeleitä (eli umpipusseja) kehittyy paksuunsuoleen yksilöllisesti. Kliininen diagnoosi on varsin helppo ja yleisemmin (oman kokemukseni mukaisesti) tulehdus esiintyy sigmasuolen alueella, vasemmalla alavatsalla. Tyypillisiä oireita ovat kova vatsakipu ja kuume. Ummetustaipumus lisää vaaraa sairastua divertikuliittiin. Vaarallinen tauti on silloin jos tilanne kehittyy liian pitkälle ja tulehtunut divertikkeli puhkeaa ja suolen sisältöä pääsee vatsaonteloon aiheuttaen peritoniitin eli vatsakalvon tulehduksen. Silloin leikkaushoito on aiheellinen ja kiireellinen. Mutta onneksi tälläinen tilanne on varsin harvinainen.

Yleensä käytetään juuri noita antibiootteja jota olet saanutkin I-II polven kefalosporiinia ja metronidatsolia. Lievät tapaukset hoituvat hyvin tableteilla kotonakin, mutta mikäli tulehdusarvot ovat korkeat (valkosolut ja C-reaktiivinen proteiini eli CRP), annetaan ne suonensisäisesti. Kefuroksiimi (Zinacef) tappaa ns aerobisia bakteereja (jotka tarvitsevat happea elääkseen) ja metronidatsoli tappaa anaerobisia bakteereja (bakteereja jotka eivät tarvitse happea elääkseen). Molempia bakteereja löytyy runsaasti ja lukuisasti paksusta suolesta.

Valitettavasti antibioottihoito tappaa aina myös ns hyviä bakteereja, jotka pitävät omalla kasvullaan pahat (taudin aiheuttaja) bakteerit ikäänkuin kurissa. Tällöin paksunsuolen bakteerien tasapaino on häiriintynyt ja uloste saattaa olla pitkäänkin oudon väristä, hajuista ja vetelää. Asia korjaantuu aikaa myöten, voit jouduttaa tasapainon saavuttamista käyttämällä esim maitohappobakteerivalmisteita esim Gefilus tabletti aamuin illoin. Maitohappobakteerit ovat ns hyviä bakteereja tasapainon kannalta.

Laboratoriokokeesi tulokset ovat normaalit (joskin siinä ei näy CRP tulosta, mutta päätellen siitä että valkosolujen määrä on normaali (B-leuk 5.9) on tauti taltutettu.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo, Tikkurilan ja Järvenpään toimipisteet

Kysymysnumero: 1356   Aihe:  Muu aihe
to 4.4.2013

Olen 24 v nainen.
Minulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta keväällä 2011. Oireina oli se, että paino ei yrityksestä huolimatta laskenut, en hikoillut ja aina oli kylmä. Sen aikaisia lab-arvoja en muista, mutta työterveyslääkäri puhui subkliinisestä vajaatoiminnasta ja silloin otettiin kilpirauhasen vasta-aineetkin. Thyroxin aloitettiin annoksella 25 mikrogrammaa. Loppukesästä tulin raskaaksi ja arvot olivat rv 12 TSH 5.61 ja t4-v 14, rv 27 tsh 3.47 ja t4-v 14. Söin thyroxinia annoksella 75 mikrogrammaa. Heinäkuussa 2012 jälkitarkastuksessa Tsh oli 2.61 ja t4-v 12. Siitä lähtien olen syönyt Thyroxinia annoksella 50mikrogrammaa. Nyt olen palannut osa-aikaisesti töihin, ja minulta otettiin kilpirauhaskokeet. Yllätykseksi tsh oli 9 ja t4-v 34! Tällaisiä arvoja minulta ei ole koskaan ollut. Työterveys lääkäri oli vaihtunut ja hän sanoi, ettei ole koskaan nähnyt vastaavia arvoja. Kävin tänään uudelleen labrassa, mutta jostain syystä lääkäri oli tilannut vain TSH:n. Minulla ei ole oikeastaan mitään oireita, kuin että nopeasti ylösnoustessa hieman pyörryttää. En ole pistänyt sitä kilpirauhasen piikkiin. Jaksan hyvin hoitaa n. 1v lapseni ja kodin ja käyn nyt lisäksi osa-aikaisesti töissä. Väsymystä tai masennusta ei ole. Paino on laskenut synnytyssalista n. 20kg ja imetän edelleen. Mitään muita lääkityksiä ei ole kuin Thyroxin. Lääkäri ei ole minua nähnytkään (on paikalla vain kerran viikossa ja olen saanut vain soittoaikoja). Hän oli sitä mieltä, että Thyroxin- annos täytyy varmaankin tuplata. Tämä kuulosti minusta oudolta. Tuntuu, että olen jäänyt tämän asian kanssa nyt vähän yksin ja kun tuo työterveys toimii niin hitaanlaisesti, niin kaipaisin tähän nyt mielipidettä. Olen ajatellut, että käynti endokrinologilla olisi varmaankin aiheellinen.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysmyksestäsi

Yleissääntönä on, että raskauden aikana pyritään Thyroxin annostelu säätelemään siten, että TSH on n 2.5 tasoa. Itse pyrin mittaamaan raskaana olevilta potilailta, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta, kuukausittain ja sen mukaan määrittelen annostuksen. Samaten varsin pian synnytyksen jälkeen mittautan arvot uudelleen ja seuraan n 6-12 kk kuukausittain arvoja.

Todellakin viimeisimmät arvosi (TSH 9 ja T4V 34) ovat epäloogisia. THS:n mukaan sinun pitäisi selkeästi olla vajaatoiminnan puolella, mutta T4V puolestaan osoittaisi sinun olevan selkeästi liikatoiminnan puolella. Olisiko mahdollista, että erehdyksessä otit Thyroxin annoksesi laboratoriomittauspäivänä? Tai sitten kyseessä on laboratoriomittausvirhe. Tälläiset arvot vaikuttavat kyllä olotilaan ja sen huomaa.

Joka tapauksessa tekisin niin, että pyrkisin mahdollisimman pikaisesti ottamaan uudet kokeet sekä TSH:n että T4V:n ja arvioisin sen mukaan tilanteen. Suosittelen tässä tilanteessa pitämään Thryroxin annoksesi entisellään.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo, Tikkurilan ja Järvenpään toimipisteet

Kysymysnumero: 1349   Aihe:  Vauvan odotus
to 28.3.2013

Hei. Olen 37v. nainen. Viimeiset kuukautiseni olivat 12.2. ja ne oli niukahkot. Kuukautiskiertoni on 28 – 34 päivää. Raskaustestistä sain haalean positiivisen viivan 11.3. Tein uudelleen testin ja sain kunnon positiivisen tuloksen 14.3. Kävin gynekologilla alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa 28.3, kohdussa yksi säännöllinen sikiöpussi 15 mm, jonka sisällä elävä sikiö. CRL 3 mm = 5 + 6 rsv. Hyvä syke. Ruskuaispussi 4 mm.

Haluaisinkin nyt tietää, että milloin olen hedelmöittynyt koska useista kysymyksistä huolimatta en saanut gynekologilta tarkentavaa vastausta, vaikka tiedän tarkalleen milloin olen ollut yhdynnässä. Gynekologi vain puhui siitä, että siittiöt voivat olla 6 vrk:tta ”toimintavalmiudessa”, joten hedelmöityshetkeä ei voi arvioida?

Eli yhdyntäpäivät ovat 25.1. tai 25.2. Olen aivan pois tolaltani asian suhteen, kun maalaisjärjellä ajattelisin että hedelmöittyminen on tapahtunut 25.2. ja eikö myös ultraääni tue ko. päivää? Vaikka siittiöt eläisivätkin 6 vrk:tta, niin ei kai siltikään 25.1. ole mahdollinen hedelmöittymispäivä? Yhdyntäpäivissä on kuitenkin kuukausi eroa, niin kaiketi silloin voi varmuudella sanoa hedelmöityspäiväksi 25.2.? Pyytäisin ystävällisesti vastauksia näihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin, jotta saan mielenrauhan. Kiitos paljon.

Vastaus:
Hei,

tilanne on yks kantaan selvä, 25.2.13 yhdynnässä  olet vastaanottanut siittiöt, joista yksi hedelmöitti munasolusi.


Onnea odotukseen!

Kysymysnumero: 1346   Aihe:  Kuukautiset
to 28.3.2013

Hei

Olen 24-vuotias nainen ja minua vaivaa tiputteluvuodot ennen kuukautisia. Tiputteluvuoto alkaa yleensä kp 22-23 noin viikkoa ennen oikeiden kuukautisten alkamispäivää. Kiertoni on muuten erittäin säännöllinen (29-30 pv)
Olen syönyt e-pillereitä vuodesta 2004 ja lopetin niiden käytön keväällä 2012. Olen kärsinyt siitä lähtien näistä tiputteluvuodoista (nyt yhteensä jo reilun vuoden).  Olen käynyt kahdella gynekologilla, ja ultrassa ei mitään huolestuttavaa näkynyt muuta, kuin että kierron loppupuolella kp 22-24 kohdunsuun napukka näytti melko verestävältä. Sain tältä toiselta gynekologilta muutama kuukausi sitten terolut-kuurin, jota olen syönyt nyt kaksi kiertoa. Oireiden perusteella epäiltiin keltarauhasen vajaatoimintaa jota näillä lääkkeillä yritetään auttaa. Minulta ei kuitenkaan ole otettu mitään verikokeita ym sen toteamiseksi.
Terolutit ovat auttaneet siten, että verta alkoi tulemaan ensimmäisen kuurin jälkeen kp 24 ja tämän toisen kuurin jälkeen kp 25. Ongelmana on nyt se, että vaikka tiputteluvuoto on siirtynyt myöhemmäksi, verta tulee siitä huolimatta 4-5 päivää, jonka jälkeen kunnon kuukautiset alkavat kp 30-31. Kuukautiset ovat myös olleet viimeiset 4 kuukautta erittäin runsaanlaiset. Side on täytynyt vaihtaa muutaman tunnin välein. Ennen kuurien aloittamista, tiputteluvuoto oli ruskeaa ja muuttui kp 28-30 vereksi.
Minua huolestuttaa, mikä minussa on vikana. Vaikuttaako nämä oireet todella keltarauhasen vajaatoiminnalta, vai voisiko kyseessä olla jotain muuta? Minua huolestuttaa myös, kun vauvaa ei ala kuureista huolimatta kuulumaan.
Olemme 5 kiertoa yrittäneet lasta kunnolla, sitä ennen olemme käyttäneet keskeytettyä yhdyntää useamman kuukauden. Käytimme myös aiemman mieheni kanssa keskeytettyä yhdyntää melkein vuoden ajan, enkä tullut kertaakaan raskaaksi.

Miten minun kannattaisi edetä tämän asian suhteen? Pitäisikö vaatia jotain lisätutkimuksia tai jotain?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Yhdistelmäehkäisyn käytön jälkeen kuukautiset ovat usein runsaammat kuin niiden käytön aikana. Tämä on monen naisen kokemus. Syy tähän on se, että yhdistelmäehkäisyn käyttö niukentaa kuukautisia 20-40 prosenttia.

Olet huolehtinut hyvin lisääntymisterveydestäsi, enkä usko, että nyt olisi tarvetta lisätutkimuksille.

Oletan, että sinulta on otettu klamydia-testi (klamydia voi aiheuttaa ylimääräisiä vuotoja ja kipuja) ja papa-koe.

Keltarauhashormonia kierron tukena käytetään usein hoitamaan toiminnallista vuotohäiriötä. Ole kärsivällinen.

Mikäli vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen raskautta ei ala, voitte hakeutua yhdessä tutkimuksiin. Perustutkimukset tehdään avoterveydenhuollossa molemmille.

Kysymysnumero: 1345   Aihe:  Päänsärky
to 21.3.2013

Olen USA:ssa reppureissulla ilman matkavakuutusta. En siis pääse lääkäriin, halvemmaksi tulisi palata Suomeen.

2 viikkoa sitten korvani menivät yhtäkkiä lukkoon. Puhalsin ne nenästä pitämällä auki, ja ne lukkiutuivat uudestaan noin vartin päästä. Tätä on nyt jatkunut 2vk. Lukkiutuvat itsestään, ja saan aukaistua helposti ilman ongelmia. Korvissa ei muita ongelmia. Nenästä tulee vähän räkää vaikka flunssaa ei ole. Samaan aikaan alkoivat viiltävät ponnistuspäänsäryt joita en ole ennen kokenut. Tapahtuvat ponnistaessa tai päätä nopeasti käännettäessä. Kipu on viiltävää ja yleensä toisella puolella päätä, kestää vain sekunteja, sitten menee täysin ohi. Ei tapahdu joka kerta, ehkä 1x/pv.

Leukani ovat jännittyneet. Huomaan purevani hampaita yhteen valveilla. Päässä ja poskissa/leuoissa tuntuu painetta. Hampaissa ei ongelmia. Minulla on jo vuosia ollut raajojen puutumista lähinnä unissani, joskus hereillä istuessa. Raajoja myös pistelee joskus. Lapsesta asti huimannut nopeasti pystyyn noustessa. Niskat ei jumissa.

Ei näköharhoja eikä pahoinvointia. Pari kertaa ohikiitäviä aistiharhoja: ajoin nopealla hissillä 30 kerrosta ylöspäin seisten paikallani, ja hissistä noustessani tuntui kuin maan vetovoima olisi kasvanut. Maa tuntui vetävän puoleensa, ei siis huimannut enkä menettänyt tajuntaa, mutta tunsin itseni todella raskaaksi tasapainon ollessa kuitenkin normaali. Meni hetkessä ohi.

Viimeisen 2pv aikana kaulani imusolmukkeet ovat turvonneet. Eivät kipeät, mutta tuntuu pala kurkussa. En pysty haukottelemaan ollenkaan. Koko ajan haukotuttaisi, mutta happi pysähtyy  niskan kohdalle vaikka pystyn muuten hengittämään normaalisti. Olo on vähän normaalia väsyneempi, lihasvoima normaali. Nämä oireet ovat tulleet sen jälkeen kun olen jo ahdistunut ja stressaantunut tilanteesta, stressireaktio?

Olen 25v, normaalipainoinen mies, ei sairauksia. Mistä voisi olla kyse, ja ennen kaikkea voiko olla jotain niin vakavaa että kannattaisi lentää Suomeen esim MRI-kuvauksiin?
Vastaus:
Oirekuvauksen perusteella ei voi ikävä kyllä päätellä mistä voisi olla kysymys. Oletan että olet perusterve etkä käytä mitään lääkkeitä etkä päihteitä. Oireet eivät välttämättä vaikuta sellaisilta että välitön tutkimus olisi tarpeen, mutta vakavankin sairauden mahdollisuus on olemassa ja kyseeseen tulevia mahdollisuuksia on useita. Myös täysin hyvänlaatuinen jännitysniska aiheuttaa silloin tällöin tämänkaltaisia oireita. Neurologin arvio lähipäivinä tuntuu tarpeelliselta ja mikäli sitä ei voi toteuttaa Yhdysvalloissa, sinun kannattaisi palata kotimaahan. Kenenkään ei tulisi matkustaa EU:n ulkopuolelle ilman matkavakuutusta, ei etenkään Yhdysvaltoihin jossa yksityinen terveydenhoito on huomattavasti kalliimpaa kuin meillä Suomessa.

Kysymysnumero: 1344   Aihe:  Muu aihe
ma 18.3.2013

Tri Lindberg: Kun 14.3. vastasit erittäin selventävästi, niin vielä kysymys 3 osalta (koskien haitta-asteen laskentaa), olisitko ystävällinen ja jatkaisit yhdellä tarkistusosoiolla jonka jaottelin alaosiin tässä:
a) Kun ei ole varsinaista yhtä hoitavaa lääkäriä, vaan erillisten sairauksien erilliset haittaluokat on tehnyt vaikkapa 4 eri lääkäriä ja siis on 4 erillistä lausuntoa (siten 4 "irrallista", kukin yhden vajaavuuden tai sairauden pohjalta määriteltyä haittaluokkaa), niin mikä instanssi tekee tuon kaavasi mukaisen laskennan mukaisesti yhteenvedon, että siitä muodostuu aidosti virallinen, kokonaishaittaluokan ja siitä haitta-asteen, eli invaliditeettiprosentin  (lopullinen, laskentakaavan mukainen haittaluokka x5 =invaprosentti) vahvistava ASIAKIRJA? Onko se Kela tai joku muu instanssi? Siis jos tarvitaan hyvin virallinen "statement" viralliselta instituutiolta jossa lopputuloksena on kokonais- h-luokka ja sitä kautta h-aste % määriteltynä/vahvistettuna (ja siis perustuisi vaikkpa 4 lääkärin eri sairauksien ja eri haittaluokkien taustalausuntoihin).
b) Olen ymmärtänyt, että Kela saattaisi vahvistaa (a-esimerkin tapaisessa tilanteessa, useasta lausunnosta), mutta vain siinä tilanteessa, että haetaan jotain ns. Kelan etuutta (vammaistukea tms.), mutta jos ei haeta mitään etuutta vaan pelkästään erillisten lausuntojen pohjalta selvitettävää  kokonais- h-luokkaa ja h-astetta (%) , niin miten tulisi menetellä?  Pahoittelen näin hallintopitoista kysymystäni, mutta vastausta tähän ei ole helppo tavallisen kuolevaisen löytää, niin ehkäpä kokemuksesi tulisi avuksi? Kiitos paljon!
Vastaus:
Tässä tilanteessa, kun syitä on 4 erilaista ja eri alan spesialistien (oletan mutta ei ole toki välttämätöntä) tekeminä kannattaa toimia niin että hakeudut  dokumentoiduin haitta-asteiden määritystiedoin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolle. Hän voi tehdä täten lausunnonomaisen yhteenvedon todetuista haitta-asteista ja (varsin todennäköisesti) vahvistaa nämä käsitykset. Sen jälkeen ko. kaavaa noudattaen laskea ko. kokonaishaitta-aste. Lausunto sitten vain KELA:an niitä toimenpiteitä varten joita siltä odotat. KELA:n asiantuntijalääkäri käsittelee lausunnon mutta kapulan saattaa kuitenkin matkaan laittaa arvioimalla esim. haitta-asteet eri tavalla.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1343   Aihe:  Unihäiriöt
pe 15.3.2013

Olen lapsesta lähtien (n. 10v.) saanut tärinäkohtauksia etenkin iltaisin juuri nukahtaessa ja myös unen aikana. Lapsena kohtaukset ilmenivät vatsakipu-, pahoinvointikohtauksina ja tärinänä ja asiaa tutkittiinkin epilepsiana. Epilepsiaa ei kuitenkaan koskaan todettu, mutta aivosähkökäyrästä löydettiin poikkeavuus. Tuossa reilusti yli kymmenen vuotta vanhassa epikriisissä lukee seuraavasti: "EEG:ssä todettu jonkinlaista purkauksellista toimintaa. Vireystilan laskiessa ja nukahtaessa tulee frontaalisti painottuvaa terävää aaltotoimintaa, jossa myöskin noin sekunnin kestävä piikki-hidasaalto -tyyppinen muoto. Unen aikana myöskin teräviä aaltoja." Haluaisin tietää mitä tämä tarkoittaa ja voiko tällä olla jotain tekemistä kokemieni paniikkikohtauksien kanssa? Olen siis 27-vuotias nainen ja nämä kohtaukset ovat osa elämääni vielä edelleenkin. Kohtaukset ilmenevät jotakuinkin samassa muodossa, enemmän kuitenkin ehkä vertaisin niitä paniikkikohtauksiin. Kohtauksia tulee useimmiten nukahtaessa ja kesken unen niin, että herään unesta. 20-vuotiaana kävin samanlaisissa testeissä, joissa otettiin sekä sydänkäyrä että aivokäyrä valveilla ollessani ja unen aikana. Myös viimeisimmällä kerralla löydös oli samanlainen, mutta tällöinkään asiaa ei minulle selitetty. Osaisitko sinä kertoa mistä on kyse ja mihin minun kannattaisi ottaa yhteyttä jos haluaisin, että asiaa tutkittaisiin?
Vastaus:
Hei,

epilepsia on kohtauksellinen keskushermostosairaus, jonka oireena voi esiintyä erilaisia kohtauksia. Kohtauksiin voi liittyä tajunnan menetys, mutta myös esim. lyhytkestoisia melko lieviä oireita kuten sensorisia oireita (puutumisia), motorisia oireita (nykiminen) tai omituista oloa voi esiintyä ilman tajunnan häiriötä.
Diagnoosia varten on tärkeää nähdä sopivan kohtausoireilun lisäksi poikkeava aivosähkötoiminta kohtauksen aikana tai kohtausten välillä. Tyypillisiä epilepsiaan viittaavia muutoksia aivosähkökäyrässä on piikki-hidasaaltotoiminta (ns. spike-wave) tai teräviä aaltoja (sharp waves). Jos kaikki sopii yhteen, voidaan diagnosoida epilepsia. Epilepsiatyyppi riippuu löydöksistä ja oireista ja tyypistä voidaan ennustaa, mikä on paras hoito. Jos kohtaustoiminta toistuu, yleensä päätetään hoitaa lääkkeillä. Jos näin ei ole vielä tehty, olisi hyvä keskustella neurologin kanssa diagnoosista ja hoitovaihtoehdoista.
Myös paniikkityyppiset kohtaukset voivat olla epileptisia kohtauksia, mutta se voi olla myös toinen ongelma, joka mahdollisesti liittyy kohtaushistoriaan (ahdistus liittyen epäselvään tilanteeseen?).
Diagnoosia ja hoitoa varten on tarpeen nähdä vanhat EEG, tarv. tehdä uudelleen EEG (aivosähkökäyrä) ja käydä huolellisesti historia ja kliininen tilanne (kliininen tutkimus) läpi.
EEG:t tehdään kliinisen neurofysiologian laboratorioissa, tutkimuksia voidaan myös yksityisellä tarjota, muuten neurologisten poliklinikoiden kautta.
Mikäli oireita esiintyy pääsäntöisesti nukkuessa, voi olla tarpeen tehdä ns. unipolygrafia (unirekisteröinti), jossa on mukana (EEG:n lisäksi) myös videointi ja hengitystoimintamittauksia sekä sydänfilmi, ja myös jalkojen liikkeet. Sellaisia tutkimuksia tehdään uniklinikoissa (esim. Helsingin uniklinikka, tämä on yksityinen tutkimuspaikka) ja mm. julkisella sektorilla KNF-laboratorioissa (vain osa tarjoaa niin laajasti tutkimuksia).
Ennen kuin voidaan lopullisesti sanoa, mikä on diagnoosi ja miten oireet voidaan selittää, on syytä tarkemmin käydä kaikki vanhat tiedot ja nykytilannetta läpi. Paras asiantuntija sinulle on tässä tapauksessa neurologian erikoislääkäri.

Kysymysnumero: 1337   Aihe:  Liikunta
to 14.3.2013

LL Leif Lindberg;
Hei, no työurasi kokemuksella varmaan löytyy oikeat vastaukset, kun näihin alla olevaan kolmeen asiaan näyttää olevan vaikea saada asiallisesti vastauksia. Mies 60, fyysisesti normaali kunto paitsi, jo vuosia sitten diagnosoitu COPD, keuhkoahtaumatauti. Kysymys 1: Nyttemmin sydänrasituskokeen lausunto: "Alkaa hengästyä jo 100 W kuormalla ja hengästyminen pahenee/ lisääntyy koko ajan, ausk 0, polkee ikäänsä vastaavan maksimisykkeen eikä rintakipua, lepovaiheessa runsaasti eteisekstroja, verenpainearvot normaalit", niin se KYSYMYS 1: jos varsinaisissa spirometria-arvoissa on epävarmuutta kuten itselläni, niin tukeeko mielestänne tuon lausunnon (alkuosa) enemmän erittäin vaikea-asteista, keskivaikeaa vai vähäistä COPD vaikeus tai haitta-astetta tai "etenemisvaihetta"?
KYSYMYS 2: saman rasituskokeen aikana tehty sydänfilmi ei kerro hälyttäviä, mutta joko tuo "runsaasti eteisekstroja" (joita on arjessakin ja rintakirvelyn kera), voisi viitata sydämen vajaatoimintaan (COPD vaurioina), jollaiseksi se pahin tie voi edessäni muuttua? KYSYMYS 3: Jos haitta-astemäärittelyjä ERI SAIRAUKSIIN on vaikkapa 4 eri (yksityis) erikoislääkäriltä: ortopedi, neurologi, keuhkolääkäri, psykiatri, niin onko se Kelan lääkärikomissio, joku heidän nimeämänsä yksittäinen lääkäri vai kuinka nuo 4 haitta-astelausuntoa saadaan YHDEKSI HAITTA-ASTELAUSUNNOKSI/sitä kautta invaliditeettiprosentiksi. Ei sitä nyt sentään potilas sitä yhteenvetoa voi tehdä.
Jos 3 kysymystä oli liikaa yhteen niin maksan kyllä toisen palkkion jos tarve ja saan tiedon s-postiini samalla. Tarkoitan, että asialliset vastaukset ovat arvokkaita ja tärkeitä. Suuret kiitokset.
Vastaus:
Vastaus 1: Tavallisella spirometrialla päästään COPD-diagnoosiin mutta tämän sairauden merkitys fyysisen suorituskyvyn kannalta saadaan selville toisenlaisella rasitustustestillä jota kutsutaan spiroergometriaksi. Kokeen aikana rekisteröitäviä asioita ovat hengitystiheys, uloshengitysilman happi- ja hiilidioksidipitoisuus ja niiden avulla lasketut indeksit. Samalla seurataan myös sydänfilmiä, verenpainetta, hapettumista ja tarvittaessa myös PEF/FEV1-arvoja. Mittaukset tehdään levossa, rasituksessa ja palautumisvaiheessa.
Tällöin pystytään erottelemaan myös esimerkiksi huono kunto varsinaisesta COPD-sairaudesta. Rasitussydänfilmihän tutkii ensisijaisesti sydämen sepelvaltimotilannetta ja myös sydämen "jaksavuutta". Tämän perusteella en pystynyt antamaan arviota COPD:n osuudesta tilanteeseesi.


Vastaus 2: COPD-sairauteen voi liittyä eteisperäistä rytmihäiriö-oireilua. Kysymys on siitä, onko sydämen tilannetta selvitelty riittävästi eli myös sydämen kaikukuvaus lienee paikallaan ja onko COPD-sairauden aste sellainen (kts.edellinen vastaus) että se rajoittaa suorituskyvyn 100W:n kuomitukseen.


Vastaus 3: Tähän on olemassa oma virallisen asetuksen mukainen laskentakaavansa. Jos haittaluokkia on useita, ne lasketaan yhteen ja tästä summasta vähennetään luku joka saadaan kertomalla haitta-asteet keskenään ja jakamalle tämä tulo 20:lla. Esimerkiksi jos haitta-asteet ovat 3,4 ja 5 kolmesta eri sairaudesta saadaan lopullinen haitta-aste seuraavasti: ensin lasketaan haitta-asteiden summa 3+4+5 = 12.  sitten niiden tulo jaetaan 20:lla ja luku vähennetään 12:sta:  3x4x5= 60 ja se jaetaan 20:lla: saadaan 3. 12 – 3= 9. Lopullinen haitta-aste on 9.

Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1342   Aihe:  Muu aihe
to 14.3.2013

Hei!

Olen 34-vuotias nainen, ja minulle on tehty mammografia + ultratutkimus yhteensä kolme kertaa rinnassa olleen kivun takia. Löydöksenä ollut nestekystia. Olen hieman huolestunut siitä, että millaisen säteilymäärän olen mammografiassa saanut? Voiko siitä olla vaaraa?
Kahden ensimmäisen kuvauksen väliä oli 2 vuotta, sen jälkeen 3,5 v.
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Useimmiten nuorelle (lue alle 40 vuotiaalle) naiselle tehdään ultraäänitutkimus rintojen tutkimiseksi juuri säderasitussyistä. Seulontamammografiavaiheessa tutkimus tehdään kahden vuoden välein toistuen 10 vuoden ajan.

Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen sädetysrasite, mutta toisaalta on monia muutoksia, jotka näkyvät huonosti ultraäänitutkimuksessa.  Lääketieteessä on paljon tällaisia vaakatilanteita, joissa lääkäri joutuu päättämään, kumpi on eettisesti oikein, tutkia ja rasittaa säteillä vai seurata ultralla.

On hyvä, että olet valistunut ja tietoinen säderasituksesta. Huomioi se muussakin elämässäsi valinnoillasi.

Nykylaitteiden säderasitus on hyvin vähäinen verrattuna vanhoihin tutkimuslaitteisiin.

Kysymysnumero: 1341   Aihe:  Muu aihe
to 14.3.2013

Hei. Olen 54-vuotias nainen. Rupesin käyttämään hormonilaastareita noin puoli vuotta sitten, mutta noin kolme kuukautta käytin niitä väärin, vasta apteekissa neuvottiin oikea käyttö. Niistä tuli uudelleen kuukautiset josta en tykännyt ja jätin pois kokonaan myös hormonilaastarien käytön. Nyt minulla on vaan Vagifem 10 mikrog, joita laitan kaksi kertaa viikossa emättimeen. Nyt huomasin että ulosteen mukana tulee vähän verta. Onko huolestuttavaa. Yst.väl.Terv. Annikki
Vastaus:
Hei Annikki!

Kiitos kysymyksestäsi. Hormonikorvaushoito on haastava laji. Olet sen kantapään kautta oppinut.

Emättimeen laitettava paikallishoito on hyvä limakalvojen kunnolle. Nainen sairastuu vähemmän virtsatieinfektioihin, välttää kutinaa ja kuivuutta sekä ulkosynnyttimissä että emättimessä.

Ulosteessa ilmenevä veri on itsenäinen oire, joka ei liity mitenkään vaihdevuosiin tai hormonihoitoon. Se vaatii aina lääkärintutkimuksen. Syynä voi olla sekä hyvän- että pahanlaatuisia tauteja. Ota yhteyttä omaa terveysasemaa tai työterveyshuoltoon tutkimusten järjestämiseksi.

Kysymysnumero: 1339   Aihe:  Muu aihe
to 14.3.2013

Tyttöystävällä todettiin klamydia kauan sitten ja tämä ei minussa näy ollenkaan, vaikka olemme harrastaneet seksiä monesti tuon jälkeen ja olen käynyt testeissä myös monesti, silti ei näy mitään. Minulla on katkennut frenulum voiko johtua siitä vai mistä?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Klamydia on salakavala seksitauti, joka voi olla oireettomana pitkään.

Jos kumppanilla todetaan klamydia, on seksikumppanit syytä hoitaa riippumatta testituloksesta.

Katkennut frenulum ei johdu klamydiasta. Ympärileikkaus on tavallisin syy.

Kysymysnumero: 1338   Aihe:  Muu aihe
to 14.3.2013

Hei.

Olen 19-vuotias tyttö ja olen elänyt lesbosuhteessa muutaman vuoden. Seksihaluni eivät tunnu tyydyttyvän millään, vaikka saan seksiä harrastettaessa orgasmeja ja voin saada niitä myös masturboimalla. Välillä tunnen halua, vaikka minua ei edes huvita harrastaa seksiä sillä hetkellä. Tunne ahdistaa minua ja toivon joskus, että halu katoaisi kokonaan.

Voin olla useitä päiviä harrastamatta seksiä ja masturboimatta, vaikka tuntisinkin jatkuvasti halukkuutta. Halu ei varsinaisesti "voimistu" tai "heikkene" missään vaiheesa, vaan on ikään kuin vakio. Tunne on todella turhauttava, sillä halu palaa parin minuutin kuluttua voimakkaastakin orgasmista, tai vaikka olisin saanut useita orgasmeja peräkkäin.

Onko minussa jokin vika? Voiko tätä hoitaa jotenkin? Miten minun  tulisi toimia?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Sinussa ja toiminnoissasi ei ole mitään vikaa. Seksuaalisuus ja halu ovat elämään kuuluvat osiot, joiden painoarvo on erilainen eri elämänvaiheissa.

Sen sijaan mietin, onko ahdistuneisuutesi asiasta sellaista, että kaipaat siihen apua. Kysymystekstisi perusteella vaikuttaa siltä, että olet huolissasi, ja siksi mietinkin, että ehdotan keskusteluavun hakemista ahdistukseen.

Kysymysnumero: 1340   Aihe:  Muu aihe
ti 12.3.2013

Olen 27-vuotias normaalipainoinen mies jolla on ollut vuodesta 2008 kasvavassa määrin vasemman puolen niskakipuja ja lapaluiden poltetta. Mitään selitystä ei näille ole löydetty röntgenkuvissa eikä fysiatrin testeissä. Vuodesta 2008 kasvaen oireet ovat pahentuneet ja oireita on tullut paljon lisää.

-Vasemman puolen kasvojen pistelyä/puutumista
-Ajoittain erittäin kovaa ahdistusta
-Erittäin pahoja keskittymisongelmia jotka ilmenee niin pahoina että päivittäisiä asioita kuten kaupassa käynti, siivoaminen jne on mahdoton suorittaa.
-Maku- ja hajuaistin muutoksia. Vuonna 2012 toukokuusta aina elokuulle asti kaikki maistui ja tuoksui voimakkaasti sanoisinko raudalle. Makua on vaikea kuvailla.Tällöin olin myös kovassa kuumeessa noin puolitoista kuukautta. Nykyään tätä makua ja hajua ilmenee lähinnä proteiinipitoisissa ruuissa kuten lihassa, kananmunissa jne, mikä sinänsä kuulostaa tosi oudolle.
-Voimakasta tunteiden latistumista, mikään ei tunnu miltään.
-Niskan tunnottomuutta
-Lihaskipuja ja lihasten surkastumista/häviämistä/voimattomuutta
-Muistihäiriöitä
-Toiminnan suunnitelun vaikeus
-Epätodellinen olo
-Päänsärky

Oireista tarkennuksena vielä hieman. 2008 vuonna alkoivat siis vasemman puolen rajuilla niskakivuilla ja kipu tuntuu suurimman osan ajasta pistemäisenä hieman vasemman korvan alapuolella ja lievänä koko vasemmassa puolessa niskaa. Kasvojen puutuminen melkein kokoaikaisena vasemmalla puolella kasvoja ja välillä vasemman silmän katsehäiriöitä. Tuntuu kuin silmä olisi "taaempana" kuin oikea silmä.
Selässäni on todettu skolioosi, 16-vuotiaana olin leikkauksessa hydronefroosin takia, tällä hetkellä munuaisarvot normaalit. Hemoglobiini 170. Talvella 2009 sain lääkärin vastaanotolla kouristuskohtauksen jossa kramppasin ja silmät kääntyivät ylösalaisin, hetkellinen tajuttomuus. Mitään erikoista ei todettu. MS-tauti suljettu pois neurologin toimesta.
Vastaus:
Monimuotoisille oireillesi on mielestäni vaikea löytää yhteistä nimittäjää. Oireiden pitkä kesto sulkee monia vakavimpia syitä pois. Millä tavalla MS poissuljettiin? Oliko aivojen MRI eli magneettitutkimus normaali ja suoritettiinko myös likvor eli selkäydinnestetutkimus? Neuroborrelioosi voi joskus aiheuttaa tällaisia oireita joten sen poissulku tuntuu aiheelliselta. Kyseessä on punkin levittämä hidaskulkuinen bakteeritulehdus. Oletkohan altistunut punkin puremille ja onko niistä koskaan aiheutunut erythema migrans -nimistä punoittavaa ihottumaa? Myös nuo hermojuuriperäisiksi sopivat polttelut sopisivat periaatteessa borrelioosin aiheuttamiksi. Joskus neurologisten oireiden syytä ei löydy laajoissakaan tutkimuksissa, jolloin syyksi saatetaan katsoa toiminnalliset oireet ilman neurologista sairautta. Valitettavasti kysymyksesi ei sovellu kovin hyvin vastauspalstalla vastattavaksi, ja siitä puuttuu muutamia oleellisia seikkoja. Toivottavasti näistä ajatuksista on kuitenkin apua jatkoa ajatellen.

Kysymysnumero: 1333   Aihe:  Muu aihe
to 7.3.2013

Kun moni tekee sitä et syö vähän härskiintynyttä kalaa
joka on ollut pakkasessa pitkään.  Onko siinä sellaisia
bakteereja, jotka aiheuttaa ihmiselle ongelmia tai on jopa vaarallisia.
Vastaus:
Bakteerit ovat pilaantuneen kalan suurin riski. Suurella osalla näistä bakteereista ei ole käytännössä terveydellistä merkitystä mutta muutama niistä voi olla jopa hengenvaarallinen. Listeria-niminen bakteeri voi viedä jopa hengen heikkokuntoiselta ihmiseltä ja jäykkäkouristusta aiheuttava Clostridium botulinum on vielä vaarallisempi. Ainakin Listerian kohdalta muistan uutisoidun epidemian.

Muut pilaantumisen aiheuttavat bakteerit hajottavat kalan valkuaisaineen pahanmakuisiksi yhdisteiksi. Pilaantuneen kalan tuttu haju johtuu juuri tästä prosessista.

Kalan säilyvyyttä edistää säilytys riittävän matalassa lämpötilassa ja pakastaminen lienee turvallisin. Kalat tuleekin heti pyydystyksen jälkeen tämän takia laittaa jäihin kuten ammattikalastajat aina tekevät. Myös suolaus, ikivanha konsti, on tehokas. Suolan määrän pitää vain olla suuri, vähintään 10% kalan painosta. Tyhjiö- tai suojakaasupakkaus edistävät säilyvyyttä myös.


Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1336   Aihe:  Muu aihe
su 3.3.2013

Olen 43-vuotias, juuri terveystarkastuksessa käynyt mies. Kaikki veriarvoni olivat normaaleja, paitsi hieman kohonnut huono kolesteroli, johon saan lääkitystä (Atorvastatiini).

Olen syönyt antidepressantteja sekä mielialantasaajia (Lamictal) jo parikymmentä vuotta. Diagnoosini on luultavasti II-tyypin bipolaarinen, depressiopainoitteinen mielialahäiriö; ei sairaalajaksoja ja yksi maaninen episodi väärän lääkityksen takia (vääränlainen antidepressantti). Ei psykoottisia oireita, ei ainakaan vahvoja.

Yllätykseksi tuli tänään verikokeista paljastunut mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Kuulin huonosti puhelimessa lääkärin kertomat luvut (jotka hän kehotti välittämään psykiatrilleni).

VT4 on 9,6 (ymmärtääkseni viitearvot ovat n. 9-21). Toisaalta TSH (?) on vain 0,265 (viitearvot n. 0,5-3,6).

Minulla on usein vaikeuksia päästä ulos kotoa ja solmia ihmissuhteita - teen työtä freelancer-kirjoittajana. Siksi psykiatrini on jo määrännyt minulle tyroksinia 25 mikrogrammaa. Kun yleislääkäri kuuli, että syön jo lääkettä, hän kehotti tuplaamaan annoksen ja konsultoimaan psykiatria. Psykiatri oli heti valmis nostamaan annoksen 0,1 mikrogrammaan.

Ihmetyksekseni jäi se, että ymmärrän VT4-arvon olevan matala, etenkin kun syön jo tyroksinia. Mutta mitä ihmettä TSH 0,265 tarkoittaa? Eikö se viittaisi pikemminkin kohonneeseen kilpirauhasen tuotantoon. Olen hyvin ihmeissäni näiden lukujen kanssa.

Olen kuitenkin jo sopinut psykiatrini kanssa, että tyroksiini-annostus nostetaan 0,1 milligrammaan.

Voisinko saada jonkinlaisen vastauksen tähän minulle käsittämättömään tulosten mahdolliseen ristiriitaan?

Ystävällisesti,

NN, 43 vuotta, mies.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä

Se että on samanaikaisesti matala TSH ja T4V voi viitata aivolisäkeperäiseen syyhyn. Se on hyvin harvinaista.
Kehottaisin sinua hakeutumaan endokrinologin vastaanotolle.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo

Kysymysnumero: 1335   Aihe:  Sydäntaudit
su 3.3.2013

Hei,

Kysymykseni koskee sydämen sykettä. Olen 27-vuotias perusterve nainen. Pituus 160 cm, paino 78 kg. En varsinaisesti laihduta, painoa on tullut vuosien aikana. Liikkunut olen vuosien ajan, ja joitain taukoja lukuunottamatta olen ollut varsin liikunnallinen. Nyt olen lähes vuoden ajan liikkunut säännöllisesti n. kolme-neljä kertaa viikossa. Olen käynyt jumpissa, ja olen jo aiemmin pannut merkille, että olen treenannut ehkä liian kovaa laiminlyöden peruskestävyysharjoittelun.

Nyt hankin sykemittarin, ja olen kieltämättä huolestunut mittarin lukemista, vaikka olinkin jo aiemmin tehnyt huomion liian kovasta treenistä. Tanssillisessa perusjumpassa sykkeeni on lähes koko tunnin ajan 185-195. Minulla ei ole erityisen huono olo, vaan jaksan kyllä jumpata ihan hyvin 45-60 min, jonka tunti kestää. Tänään tein tunnin peruskestävyyskävelyn sykealueella 125-145, ja huomasin, että jouduin kävelemään melko verkkaisesti, jotta syke pysy viitearvossa. Eli kävely ei ollut niin reipasta kuin olisin toivonut ja jouduin koko ajan "hidastelemaan".

Leposykkeeni on noin 60. Ortostaattisen sykkeen laskin viime syksynä, ja sekin oli viitearvoissa (en enää muista lukemaa).

Kysyisin siis, että pitääkö lukemista huolestua, kun minulla ei ole mitään erityisiä tuntemuksia ja kaikenlainen liikunta tuntuu hyvältä?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Todenäköisesti kuntosi on erinomainen koska voit maksimaalisella sykkeellä harjoitella tunnin. Sykkeesi nousee ilmeisen nopeasti ja uskon, että palautuu myös nopeasti. Leposykkeesi kuvastaa hyvää kuntoa.

En olisi lainkaan huolissaan tilanteesta.

Ystävällisin terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Tikkurilan ja Järvenpään yksiköt

Kysymysnumero: 1332   Aihe:  Muu aihe
pe 1.3.2013

Ärsytyksen aiheuttama astma? Viime syksyn venereissulla veneen ulkosäilytystiloissa sijainnut lämmityslaite sytytti laitteen vieressä olleen istuintyynyn kytemään hiljalleen. Tästä levisi savua myös veneen sisätiloihin, jossa avovaimoni oli nukkumassa. Savua on todennäköisesti tullut sisätiloihin vähitellen, mutta arvioisin altistuksen kestäneen yhteensä n. 1-2,5 tuntia. Savu ei ollut erityisen sankkaa tai mustaa joten sitä ei aluksi meinannut havaita silmällä. Tämän vuoksi oletimme savualtistuksen olleen kohtuullisen vähäinen. Avovaimolla ei esiintynyt yskää, hengenahdistusta, pääkipua, huimausta tai mitään muitakaan oireita välittömästi tapauksen jälkeen. Seuraavana päivänä alkoi kuitenkin yskä. Hänellä oli ollut kuitenkin flunssanoireita (kurkkukipua) jo ennen tapausta, joten yskä oli loogista yhdistää flunssaan. Nyt yskä on kuitenkin jatkunut pian puoli vuotta lähes muuttumattomana. Se on kuivaa ja sitä esiintyy erityisesti syömisen yhteydessä sekä iltaisin ja öisin. Yskäkohtaukset eivät ole erityisen voimakkaita tai pitkiä. Hengityksen vinkumista tai hengenahdistuksia ei ole esiintynyt. Astmaa on tutkittu, ja PEF mittauksissa ero avaavan lääkityksen jälkeen oli n. 10 % ja spirometria löydös oli normaali. Astmadiagnoosia ei siis tullut, mutta hän sai kokeiltavaksi kuitenkin astmalääkityksen (160mg inhaloitava kortisoni), joka ei kuitenkaan kolmen viikon käytön jälkeen ole auttanut yskään. Avovaimon suvussa on esiintynyt astmaa/atooppista taipumusta. Hän ei tupakoi ja ikä alle 30.

Kysymys: voisiko em.  savukaasualtistus aiheuttaa/laukaista astman? Ongelmana on se, että astmalääkitys ei näyttäisi auttavan yskään. Netistä asiaa selvittäessäni törmäsin sellaisiin sairauksiin kuin ärsytyksen aiheuttama astma tai RADS, joihin normaali astmalääkitys tehoaa huonommin. Pitäiskö näiden mahdollisuutta tutkia tarkemmin jatkotutkimuksilla? Entä muita mahdollisia syitä pitkittyneeseen yskään?    
Vastaus:
Kokeiden mukaan astmatyyppisestä oireilusta näyttäisi olevan kysymys vaikka aivan kriteereitä täyttävästä tilanteesta ei olekaan kysymys. Minua askarruttaa se, että kortisoni ei tunnu auttavan hengitettynä lääkkeenä. Tietysti voisi kokeilla nostaa annosta ja on myös mahdollista että kokeillaan kortisonin ja avaavan lääkkeen yhdistelmää. Onhan keuhkokuva otettu?
On mahdollista että kuvattu altistuminen on voinut laukaista kuvatun oireilun. Tarkan diagnoosin tekeminen on keuhkolääkärin osaamisaluetta.
Ehdotankin hakeutumista spesialistin hoitoon.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1328   Aihe:  Sydäntaudit
pe 15.2.2013

Olen 18-vuotias poika. Olen kärsinyt parin vuoden ajan paniikkihäiriöstä. Sen oireita ovat mm. ajoittaiset sydämentykytykset ja muljahdukset, joita osaan käsitellä nykyään psykosomaattisena oireiluna.

Olen kuitenkin alkanut kiinnittää öisin ja aamuisin, siis sykkeen ollessa matala, huomiota pulssiini. Tällöin sydän tuntuu lyövän epänormaalilla tavalla. Normaalien, napakoiden lyöntien välillä tuntuu "tylsempiä", epämääräisempiä lyöntejä. Isku saattaa tuntua eri kohdassa (alempana) kuin normaali lyönti. Epäilen, että kyse olisi eteisperäisistä lisälyönneistä. Ne kestävät usein ilmeisesti useita kymmeniä minuutteja, mahdollisesti pidempään, joskus vain hetken aikaa.

Silloin tällöin ilmenee myös sitä, että sydän tuntuu lyövän normaalin lyönnin jälkeen lisäksi "väärin päin", eli ikään kuin supistuvan samanlaisella iskulla.

Ensimmäisenä mainitsemani rytmi tuntuu ilmenevän jossain vaiheessa joka aamu kun tarkkailen pulssiani. Mitään oireita kumpikaan ei kuitenkaan aiheuta, vaan oloni on aivan normaali; mikäli en tarkkailisi pulssiani, en huomaisi todennäköisesti mitään. Päivän mittaan, joskus jo kiivetessäni portaat aamiaiselle, pulssi muuttuu normaaliksi.

Olen myös ongelmitta tehnyt intensiivisiä kahvakuulaharjoituksia ja juossut yli tunnin mittaisia lenkkejä. Kehitystä on tapahtunut normaaliin tahtiin.

Ymmärrän, että etäältä ei voi antaa lopullista vastausta. Rahaa minulla ei kuitenkaan ole terapian jäljiltä paljoa käytettävissä, joten juuri nyt en voi hakeutua yksityislääkärille. Olen ollut todella hermostunut ja peloissani viikkokausia.

1) Onko mahdollista, että kyseessä on vaaraton ilmiö?
2) Onko ilmiö välittömän vaarallinen?
3) Tulisiko minun hakeutua holter-tutkimukseen (normaalissa ekg:ssä tätä tuskin saataisiin näkyviin)? Otetaanko minut julkisella puolella vakavasti näillä tiedoilla?

Kiitos jo etukäteen.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä

Kuvaamasi sydänoireet johtunevat melko varmuudella eteis- tai kammiolisälyönneistä - tai molemmista. Tällaisia on 80%:lla väestöstä, osa ei aisti niitä lainkaan, osalla taas ne tuntuvat erittäin epämiellyttäviltä ja hankalilta.

Lisälyönnit johtuvat - kansanomaisesti ilmaistuna - siitä, että sydämessä on ikäänkuin ylimääräinen (tai ylimääräisiä) pieniä sähkökeskuksia, jotka antavat sähköimpulssikäskyjä sydänlihakseen väärässä tahdissa. Sinänsä ilmiö luokitellaan vaarattomaksi, eikä se osoita että sydän olisi jollain lailla sairas. Mikäli lisälyöntejä esiintyy vuorokauden aikan yli 6% kaikista sydämen lyönneistä, voidaan epäillä sydänsairautta ja jatkotutkimukset ovat tarpeen. Lisälyönnit eivät myöskään voi aiheuttaa sydämen pysähdystä tai hengenvaarallista rytmihäiriötä.

Sydämen vuorokausinauhoitus (mainitsemasi Holter-nauhoitus)varmistaisi asian ja kertoisi paljonko sinulla on lisälyöntejä. Yksityisellä puolella tehtynä arvioisin sen kustantavan n. 300e ja vastauksen saa n. viikossa kahdessa.

Oirekuva lääkkeenä käytetään beetasalpaajia; propranololia 10-40 mg x 1-3 tarvittaessa vurokaudessa, tai ns. jatkuvana estolääkkeenä esim. bisprololia 2.5-20 mg kerran vuorokaudessa otettuna.

On vaikea ottaa kantaa miten asiaasi suhtaudutaan julkisella puolella.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo, Tikkurilan ja Järvenpään toimipisteet

Kysymysnumero: 1324   Aihe:  Muu aihe
pe 15.2.2013

Sain muutama vuosi sitten Tamsumin lääkettä eturauhasvaivaan, kun joudun heräämään yöllä joskus useita kertoja vessaan. Luin jonkin artikkelin jossa  kielletään käyttämästä ko. lääkettä jos huimaa  ylösnoustessa. Minulla on tallaista huimausta kun nousen kumarasta tai istualta seisomaan tai kävelemään.
Verenpaineeni on 120/80.
En ole syönyt ko. lääkettä mainitusta syystä.
Kysymys voinko syödä ko.lääkettä ja vaikuttaako se huimaukseen ja aleneeko verenpaine.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Tamsuminin vaikuttava aine on ns alfasalpaaja, ja todellakin se saattaa jonkin verran laskea myös verenpainetta. Tunnettuna haittavaikutuksena on kuvaamasi ns. ortostaattinen hypotensio.

Voit jatkaa lääkitystä, mikäli siedät haittavaikutusta. Muutoin kehoitan hakeutumaan lääkärin vastaanotolle hakemaan toisen tyyppistä lääkettä, jolla ei ole em. haittavaikutusta.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo, Tikkurilan ja Järvenpään toimipisteet

Kysymysnumero: 1316   Aihe:  Sydäntaudit
pe 15.2.2013

Hei. Minulla todettu runsaasti rytmihäiriöitä, lääkitys on Diacektral 100mgx2 tarvittaessa Propral, epilepsiaan Absenor 300mgx2. Lisäksi minulta on luudutettu selkää th.10-Ileum erittäin pahan skolioosin vuoksi, siihen on vielä kipulääkkeenä Norspan 10ug Paratabs 100mg ja Rivatril 0.5mg yöksi. Syksyllä kalium oli koholla ja rytmihäiriöitä, Tk-lääkäri laittoi minut heti YO-sairaalaan, siellä todettin sellainen arvo kun BNP kohonneeksi 350, sain Furesis 20mgx1 ja Nitrot tarvittaessa. Minulla on usein rintakipua ja vannemainen puristus ympäri rintakehän, en uskalla ottaa Nitroja, koska verenpaine on usein alle sata, pulssi voi olla kylläkin yli 90 ja alapaine 40-50 välillä.Tuo rintakipu johtuu ilmeisesti niistä luudutustangoista ne tuntuu päällepäinkin, kuulemma levittävät kylkiluita, ilmeisesti sauvoista joudutaan katkaisemaan palat pois ja sen pitäisi helpottaa. Minulle on tehty luustokartta ja gammakuvaus, sekä CT ja vielä magneettikuvaus rintarankaan. Menen lähiaikoina kuulemaan vastauksia, tuleeko vielä toimenpiteitä, se on tärkein kysymykseni uskallanko ottaa nitroja, kun on jo valmiiksi matalat paineet.Hyvää vuoden jatkoa!
Vastaus:
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Sinulla on useita kroonisia perussairauksia ja niihin eri lääkityksiä.
Lisäksi kroonisia kipuja, johon myös on varsin voimakkaita lääkkeitä (Norspan).

BNP arvo kuvastaa ns eteisvenytystä, josta voi päätellä onko potilaalla sydämen vajaatoimintaa, arvosi 350 on lievästi koholla ja tämän vuoksi on aloitettu nesteenpoistolääkkeeksi Furesis.

Kuvamasi rintakehän kivut johtunevat selkään tehdystä luudutusleikkauksesta ja sen aiheuttamista heijastekivuista rintakehälle.
On epätodennäköistä, että kivut olisivat sydänperäisiä.

Verenpainearvosi ovat todellakin varsin matalat. Nitrolääkkeet laajentavat valtimoita (pikanitro muutamassa minuutissa) ja täten laskevat verenpainettakin. Alhaisten verenpaineiden vuoksi en suosittele, että käytät lainkaan nitrolääkkeitä. Sen seurauksena verenpaine saattaa laskea nopeasti niin alas että seuraa pyörtyminen.
Mikäli rintakipukohtaus ei ota hellittääkseen suosittelen kutsumaan ambulanssin paikalle, jossa voidaan EKG:n (sydänfilmi) perusteella päätellä onko kipu sydänperäistä.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo, Tikkurilan ja Järvenpään toimipisteet

Kysymysnumero: 1329   Aihe:  Unihäiriöt
ti 12.2.2013

Tervehdys,

Olen 25-vuotias mies ja kärsinyt jo vuosia kiusallisesta vaivasta. Ongelmanani on unessa ollessa tapahtuva itsetyydytys. Tämä tapahtuu täysin itseni sitä mitenkään kontrolloimatta. Tätä ei tapahdu joka yö, mutta on kyllä silti hyvinkin häiritsevää. On myös pelottavaa, että tapahtuu jotain tällaista, jota en itse voi hallita. Myös yöpymiset kaverin luona, tai muut vastaavat tilanteet saavat aikaan ylimääräistä jännitystä.

Herään tähän toimintaan yleensä jossain vaiheessa, eikä itsetyydytystä jatku siemensyöksyyn asti. Saatan myös herätä esimerkiksi tilanteeseen, jossa käteni ovat housuissani. Minulla ei ole puolisoa tai ihmistä, joka kanssani saman sängyn jakaisi, joten em. kuvauksen voin antaa vain omasta puolestani.

Vaiva on jatkunut jo vuosia. En osaa sanoa tarkkaa alkamisajankohtaa, mutta puhutaan suurusluokassa 10-15v sitten. Asiaa ei ole mitenkään tutkittu, enkä ole siitä aiemmin keskustellut kenenkään kanssa. Asiasta ei ole kukaan myöskään minulle huomauttanut. Minulla ei ole muita sairauksia eikä lääkitystä.

Asia on hyvinkin kiusallinen ja häpeällinen. Yksineläjänä en ole asialle mitään tehnyt, enkä oikein ole tiennyt mitä tulisi tehdäkään. Nyt kyseinen vaiva tuli kuitenkin ajankohtaiseksi, kun kerroin tyttöystävälleni asiasta. Tämä oli ensimmäinen kerta kun asiasta äänen puhuin. Emme ole nukkuneet samassa sängyssä, mutta jossain vaiheessa sekin saattaa tulla kyseeseen ja tämäkin ongelma tulla esiin.

Mitä tulisi tehdä ja miten suhtautua? Kuinka yleistä tällainen on? Onko tähän jotain apua olemassa? Tulisiko minun hakeutua lääkärin vastaanotolle ja jos, niin minkä alan?

Kiitos vastauksesta.
Vastaus:
Hei,

oirekuvan perusteella arvaisin, että kyseessä voisi olla ns. parasomnia. Se on häiriö, jossa kesken unta tehdään jotain ei suunniteltua tai ei järkevää, useimmiten siihen liittyen voidaan loukkaantua. Parasomnioihin kuuluu myös esim. unissakävely ja kauhukohtauksia.
Parasomniat yleensä alkaavat lapsuudessa ja voivat jatkua aikuisikään ja ovat hyvin usein perinnöllisiä (voisit kysyä, onko joku vanhemmistasi kävellyt unissaan).
Provosoivat tekijät kuten stressi, jotkut lääkkeet, univaje, mutta myös sairaudet kuten unihäiriöt (uniapnea, levottomat-jalat-oireyhtymä) ja kilpirauhasen liikatoiminta olisi syytä käydä läpi, sulkea pois tai hoitaa, jos löytyy.
Koska asia näyttää olevan melko häiritsevä sinulle, suosittelisin laajaa unipolygrafiaa (unirekisteröinti), jolla voidaan tutkia unen laatua (rakennetta) ja samalla sulkea unihäiriöt pois.
Tällainen tutkimus on syytä tehdä laajasti, eli mukaan lukien aivosähkökäyrä (EEG), muuten puuttuu liikaa tietoa.
Aikuisiässä parasomniat eivät ole enää erittäin yleisiä. Arvellaan, että noin 2-4 % yli 25-vuotiaista kärsii parasomnioista. Toisaalta on mahdollista, että luku on suurempi, koska moni ajattelee, että se olisi häpeällistä tai ei vain hakeudu hoitoon muista syista.
Yksi paikka, missä tehdään sellaisia erikoistutkimuksia on Helsingin uniklinikka.

Kysymysnumero: 1320   Aihe:  Päänsärky
pe 8.2.2013

Hei!

16-vuotias tyttäreni kävi lääkärin vastaanotolla ja hänelle määrättiin migreenilääkitys. Itselläni on migreeni myös ja sitä esiintyy äitini puolen suvussa yleisesti. Lapsellani on ollut jatkuvaa, usein monta päivää jatkuvaa päänsärkyä jo usean kuukauden ajan.

Tyttärelleni lääkäri määräsi tarvittaessa Miranax 550 mg 1-2-tbl ensin päänsärkyyn, jos ei tunnissa auta, sitten 1 tbl Almogran 12,5 mg migreenipäänsärkyyn. Ei toista tablettia samaan kohtaukseen.

Tyttäreni päivittäiset päänsäryt jatkuvat edelleen. Luin Almogran- lääkkeen pakkausselosteen ja huolestuin, kun siinä ilmoitetaan, ettei ko. lääkettä saa määrätä alle 18 -vuotiaalle. Laajempia tutkimuksia ja kuvauksia ei olla tehty tyttärelleni. Minua ei konsultoitu asiassa, koska lapseni on ollut sijoituksessa eri paikkakunnalla nuorisokodissa kohta kaksi vuotta; en tiedä edes tämän lääkkeen määränneen lääkärin nimeä. Jos asiassa on syytä enempään huoleen, aion tämän selvittää. Oireiden perusteella lääkäri katsoi, että kyseessä on aurallinen migreeni.

Äitini kuoli 31- vuotiaana aivoverenvuotoon, mikä johtui synnynnäisestä aivoverisuonen pullistumasta kallon takaosassa. Isäni sai myös kaksi aivoverenvuotoa ennen kuolemaansa. Itselläni ja sisarellani, sekä kolmella äitini puolen serkuistani on pahojakin päänsärkyongelmia ollut, meillä kenelläkään silti ei ole tätä ko. Almogrania lääkityksenä. Itselleni, sisarelleni ja kahdelle serkulleni on päänkuvaus tehty. Sisarellani ja minulla tällaista pullistumaa ei ollut kuvauksissa havaittavissa. Serkkuni päänsärkyasiaa on tutkittu hyvinkin laajasti. Juuri tämän perimänkin vuoksi nyt huolestuin, joten katson aiheelliseksi konsultoida toista asiantuntevaa lääkäriä. Olen huolissani myös siitä, että lapseni päänsäryt näyttävät jatkuvan.

Tyttärelläni on todettu myös atooppinen ihottuma.

Onko tyttärelläni mielestänne oikeanlainen lääkitys vai onko minulla aihetta vielä suurempaan huoleen?

Kiitos vastauksestanne etukäteen.




Vastaus:
Näillä tiedoin tyttärenne lääkitys vaikuttaa asianmukaiselta. Almogran eli almotriptaani kuuluu migreenin täsmälääkkeisiin eli triptaaneihin, joista ei ole juurikaan kliinisiä tutkimuksia alle 18-vuotiailla, ja tästä syystä pakkausselosteessa samoin kuin virallisessa Pharmaca Fennica tekstissä lukee: "Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat). Almotriptaanin käytöstä lapsilla ja nuorilla ei ole tietoa. Lääkkeen käyttö ei ole suositeltavaa näissä ikäryhmissä."  En siis näkisi tässä mitään ongelmaa. Mikäli migreenin hoidossa on edelleen ongelmaa, suosittelen neurologin vastaanottoa, jossa yhteydessä diagnoosi voidaan myös varmentaa ja arvioida onko lisätutkimuksiin aihetta. Mikäli migreenin diagnostiset kriteerit täyttyvät, ei migreenipotilaille yleensä tehdä esimerkiksi aivojen kuvantamistutkimuksia.
Aivovaltimoiden pullistumista eli aneurysmista osa on perinnöllisiä. Nykyinen suositus on että mikäli ensimmäisen asteen sukulaisista kahdella on aivovaltimoaneurysma tulisi loputkin ensimmäisen asteen sukulaiset tutkia, ensisijaisesti magneettiangiografialla eli valtimoiden kuvantamistutkimuksella.  Näin ollen voisi olla perusteltua selvittää mainitsemienne lähisukulaisten osalta oliko heillä aivoverenvuodon syynä valtimopullistuma vai muu syy. Mikäli tätä ei pystytä luotettavasti selvittämään, ei varmuuden vuoksi suoritettaviin seulontatutkimuksiin lähdetä.  

Kysymysnumero: 1313   Aihe:  Muu aihe
pe 8.2.2013

Hei. Lapsellani todettiin aivojen magneettitutkimuksessa että sieltä puuttuu septum. Muuten rakenteet normaalit. Lääkäri ei osannut kertoa miten tämä septumin puuttuminen tulee vaikuttamaan lapseni elämään ja kehitykseen. Näkyykö esim. Älykkyydestä? Lapseni on vasta 3kk vanha.
Vastaus:
Kysymys kuuluu lastenneurologian alaan. Mikäli kyseessä on ainoastaan aivokammioiden välissä olevasta septumista, on kyseessä suhteellinen tavallinen "valuvika" jolla ei ole onneksi mitään käytännön merkitystä. Ehkä kannattaa varmistaa asia hoitavalta lääkäriltä ja pyytää itselleen magneettitutkimuksen lausunto. Kysymyksestä ei ilmene miksi magneettitutkimus tehtiin, kyseessähän ei ole rutiinitutkimus. Näillä tiedoilla en valitettavasti pysty ottamaan lapsenne tilanteeseen enempää kantaa.

Kysymysnumero: 1318   Aihe:  Sydäntaudit
to 31.1.2013

Anteeksi, unohdin laittaa ikäni ja sukupuoleni lähettämääni kysymykseen. Voiko ne lisätä näin jälkikäteen. Olen 71v. nainen, 160cm pitkä, paino n.52kg. Unohdin myös mainta, että minulla osteoporoosi, 37% riski saada matalaenerginen murtuma. Siihen on lääkkeenä Proalia 1ml, jonka pistän itse 1/2-vuosittain.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä,

Sinulla on monta sairautta ja siihen multilääkitys. On todennäköistä, että rintakipu johtuu juuri selkäleikkauksesta ja vierasmateriaalista selässä, joka ei jousta hengityksen mukana. BNP laboratoriokoe osoittaa, että kärsit myös lievästä sydämen vajaatoiminnasta.

Nitrolääkkeet laajentavat valtimoita, pikanitro erityisen nopeasti siten ne laskevat myös verenpainetta. Koska verenpaineesi ovat matalat en suosittele nitrojen käyttöä, koska sen seurauksena voit pyörtyä, kaatua ja loukata itsesi. Luunmurtumariski on sinulla kohonnut osteoporoosin vuoksi.

Mikäli rintakipuoireesi pitkittyy tai on erityisen vaikea, on syytä kutsua ambulanssi paikalle ja tarkistaa EKG, onko kipu sydänperäistä.

Parhain terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleis- ja sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy, Tikkurilan ja Järvenpään yksiköt

Kysymysnumero: 1317   Aihe:  Muu aihe
ti 29.1.2013

Hei!

Olen 20-vuotias naishenkilö. Kysymykseni liittyy gynekologiaan ja lienee hiukan hassu näin aikuiselta naiselta.

Olen kiinnostunut siitä, miten mm. emättimen alueelta voi itse tunnistaa lääkärin tarkastusta vaativat muutokset ja poikkeavuudet. Tarkastellessa ainakin itselläni on aivan emättimen suun takana röpelöisiä kohoumia, jotka jatkuvat aivan emättimen suun takana aivan emättimen ympäri lukuunottamatta sileää yläosaa. Olen otattanut papa-kokeen kerran ja käynyt gynekologisessa perustarkastuksessa vähintään vuosittain, eikä lääkäri ole koskaan maininnut mitään mistään epänormaalista. Kyseessä lienee siis normaalirakenteita.
Kuinka epänormaalit muutokset, kuten kondyloomat, voi itse erottaa emättimen röpelöisistä normaalirakenteista, vai voiko lainkaan?

Kiitoksia!
Vastaus:
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Se ei ole mitenkään "hassu".

Maallikko erottaa muutokset parhaiten, kun on "tuttu" näkemänsä kanssa. Papilloomaviruksen aiheuttama muutos on "uusi näkymä".

Gynekologi käyttää apuna mietoa etikkaliuosta,  muutokset värjäytyvät vaaleammiksi ja erottuvat helposti.

Kysymysnumero: 1312   Aihe:  Vauvan odotus
to 24.1.2013

Hei! Olen perusterve 31-vuotias nainen ja ensi kertaa raskaana. Tein positiivisen raskaustestin neljä päivää sitten (dpo 12 arvioisin) jonka jälkeen olen tehnyt raskaustestin noin joka toinen aamu. Viiva on ollut joka kerralla hieman tummempi. Tänään, kun kuukautiseni ovat kaksi päivää myöhässä, huomasin, että pikkuhousuihini oli vuotanut valkovuotoa joka oli hieman tummaa. Vähän niin kuin siihen olisi sekoittunut tippa verta. Vuoto ei ollut kuitenkaan punaista vaan lähinnä "vettä" jossa oli ruskeansävy. Minulla ei ole juurikaan raskausoireita. Rintani ovat hieman arat ja vatsassa on ollut noin viikon ajan kuukautiskipuja muistuttavia mutta lievempiä tuntemuksia, jotka menevät ohi muutamassa sekunnissa. Tiedän olevani hieman ylihuolehtivaa sorttia, mutta haluan silti kysyä, ovatko kuvaamani vuodot normaaleja vai kertovatko ne yleensä alkavasta keskenmenosta?
Vastaus:
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Virtsasta tehtävän raskaustestin viiva on aina tummempi sen mukaan, mitä enemmän virtsassa on raskaushormonia. On siis normaalia, että toistetuissa testeissä viiva on tummempi.

Raskausoireet johtuvat juuri raskaushormonin vaikutuksesta, ja ne voimistuvat hormonipitoisuuden noustessa. Eri yksilöt kokevat oireet eri tavoin: toinen kärsii kovin kun taas toiselta ne menevät tyystin "ohi". Olemme erilaisia, ja eri raskaudet samallakin naisella erilaiset.

Kuvaamasi erite pikkuhousuissa ei ole merkki keskenmenosta. Keskenmenot ovat tavallisia alkuraskaudessa. Jopa 30-40 % alkuraskauksista menee kesken, iso osa näistä jo niin varhain, ettei nainen edes tiennyt olleensa hedelmöittynyt.

En ihan ymmärtänyt, miksi teet joka toinen päivä raskaustestin. Yksi positiivinen testi riittää.

Onnea odotusaikaan!

Kysymysnumero: 1310   Aihe:  Muu aihe
su 20.1.2013

Hei!
Olen -87 syntynyt normaalipainoinen nainen. Minulla korjattiin -08 peräsuolen laskeuma, diagnoosinimike prolapsus relti. Hoitotoimenpiteenä oli Rectopexia A.M.Doore, jossa vatsaani kiinnitettiin verkko pitämään peräsuolta ylhäällä. Kiinnityksessä käytettiin tapaa, joka ei estä mahdollisia tulevia alatiesynnytyksiä.
Kärsin yhä samoista ulostamisongelmista kuin ennen leikkausta. Leikkaus poisti suolen ulostyöntymisen, mutta ulostaessani koen edelleen esteentunnetta ja sitä, että suoli ei tyhjene kunnolla. Suoleni toimiessa käyn useamman kerran vessassa, koska ulostamisien välissä pöntöltä nouseminen ja liikkuminen tuovat hetken päästä uuden hädän. Tunne suolen epätäydellisestä tyhjenemisestä istuttavat minua vessassa toisinaan kauankin ja joskus turvaudun "ärsyttämään" peräaukkoa tai jopa hieman kaivamaan ulostetta, jolloin suoli toimii taas paremmin. Kahvin olen huomannut helpottavan ulostamista pehmentämällä ulosteen ja tuovan hädän tunteen. Lisäksi syön Vi-Sibliniä kaksi annosmitallista (20ml) päivässä sekä inuliinikuitua ja maitohappobakteereja sisältäviä tabletteja. Kuitua saan päivittäisestä kaurapuurosta, ruisleivästä, vihanneksista ja hedelmistä. Kahvilla pyrin toimittamaan vatsani pari kertaa päivässä kotona ollessani, koska ongelmaani on varsin hankala hoitaa muualla. Toisinaan kahvikaan ei auta, jolloin vatsani saattaa toimia "reissun päällä" ja useamman kerran vessassa ravaaminen on mahdotonta. Tällöin pidätteleminen saattaa johtaa pitempään ummetukseen, ilmavaivoihin, vatsakipuihin ja/tai oksettavaan tunteeseen.
Ongelmani häiritsee minua paljon. Töissä en voi jatkuvasti ravata vessassa, saati viettää siellä työaikaani ja matkustaessa syntyy hankalia tilanteita. Olen hakemassa kouluun keväällä, mutta pohdin jo nyt miten pärjään vatsani kanssa välituntien ja tuntien lomassa ja inhoan selitellä vaivaani muille.
Kysymykseni onkin voiko ongelmaani tutkia enemmän ja onko mitään mahdollisia toimenpiteitä, joita tilanteessani voitaisiin harkita?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä

Vaivasi on varmasti kiusallinen ja arkea häiritsevä. Suoraan minulla ei ole vastausta mikä olisi hyvä hoito. Jossain tapauksissa anusaukon laajentamisesta on hyötyä, operaatio tehdään nukutuksessa.

Toisena vaihtoehtona on käyttää ummetuslääkkeitä kuten Levolac tai Movicol, jotka löysittävät ulostetta, kuidun ohella. Myös suolen stimulaattorit saattavat olla avuksi, kuin peräruiskeetkin.

Hakeudu asian suhteen lääkäriin keskustelemaan tilanteesta.

Parhain terveisin,

Jari Remes
Yleislääketieteen ja sisätatautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo

Kysymysnumero: 1307   Aihe:  Muu aihe
pe 18.1.2013

Mieheni on 69v ja jäi eläkkelle viime vuonna.Syksystä lähtien hän on nähnyt unia, joissa hänen ja joskus minun päälle hyökätään eri tavoin.Hän tietenkin puolustautuu.Ongelma on siinä, että hän kolistelee milloin yöpöytää milloin hakkaa käsillään minua.Jonkun kerran hän on käynyt käsiksi minuun.Pahin oli, kun hän hyökkäsi kuristamaan minua, kun hän unessa kävi puolustautumaan miesjoukkoa vastaan.
Vakavinta on, kun häntä ei meinaa saada hereille, vaikka huusin ja vedin tukasta, kun hän kuristi.Hän vielä huusi olemaan hiljaa ja vihdoin ilmeisesti lopulta heräsi siihen.Hän kertoo kaiken tuntuvan aivan todelliselta uhkalta herätessään .
Hän on lapsena kävellyt unissaan.Elämässään hän on joutunut kaksi kertaa todelliseen hengenvaaraan, kun hänen kimppuunsa on käyty.Toinen tapahtui hänen ollessaan n. 25v. ja toinen n. 15vuotta sitten, kun puukolla varustautunut huumehörhö kävi päälle.Edellinen oli aseellinen uhka rauhanturvajoukoissa.
Voivatko näin kaukaiset tapahtumat tulla nyt "kummittelemaan", kun jäi eläkkeelle ja elämä rauhoittui.Hän on ikänsä ollut asiakaspalvelussa omassa firmassa.
Kuinka asiaa voisi auttaa?Hän ei käytä mitään lääkkeitä ja on terve.Harrastamme jonkin verran liikuntaa ulkona ja kuntopyöräilemme talvisin.Hän nukkuu muuten hyvin ja riittävästi.Ei ole ylipainoinen ja luonteeltaan rauhallinen.Ruokavaliomme on melko terveellinen .
Tämä huolestuttaa, kun herättäminen on todella vaikeaa.
Vastaus:
Kyseiset oireet eli unen aikana ilmenevä väkivaltaisuus on harvinaista eikä tyypillisesti kuulu mihinkään elimelliseen unihäiriöön. Kohtausoireen luonne jää jonkin verran epäselväksi ja jättää useampia mahdollisuuksia. Mielestäni yöllisen epilepsian mahdollisuus tulee poissulkea ja aivosairauden mahdollisuus on otettava huomioon. Ette maininnut lääkehoidoista joten oletan että niitä ei ole, monilla lääkkeillä nimittäin esiintyy painajaisia sivuvaikutuksena. Oletan myös että päiväaikainen käytös on täysin normaalia jolloin esimerkiksi psykoosin mahdollisuus tuntuu epätodennäköiseltä. Suosittelen sekä neurologin että psykiatrin arviota kiireellisenä, koska kuvaamanne tilanne vaikuttaa varsin uhkaavalta. Tämän johdosta suosittelisin bentsodiatsepiinilääkitystä iltaisin ensiapuna tilanteen hoitoon ja suosittelen kääntymään oman lääkärinne tai terveyskeskuslääkärin puoleen.

Kysymysnumero: 1303   Aihe:  Selkä
su 13.1.2013

Olen 26-vuotias mies. Harrastin suojaamatonta molemminpuolista suuseksiä kahden tuntemattoman miehen kanssa marraskuun aikana. Kävin sp-testeissä ja olivat negatiivisiä, mutta sain voimakkaan tautipelon.

Reilu viikko sitten mulla todettiin ns. eturauhastulehdus. Bakteeria ei löydetty virtsasta, joten hoidoksi määrättiin istumakylpyjä ja Buranaa. Olen nyt syönyt 4 päivää ibuprofeeinia ja oleskellut sisällä ja oireet ovat lähes hävinneet. Nyt on vain välillä nivusissa, ristiselässä ja sisäreisissä pientä jomotusta.

Selkeiden eturauhasesta johtuvien vaivojen lisäksi mulla on ollut nyt noin neljän päivän ajan epämääräistä, vaihtelevaa nivelkipua. Se on yhdessä nivelessä kerrallaan (nilkka, ranne, kyynärpää), kestää muutamia minuutteja, on viiltävää ja ”kuumottavaa”, muttei kovin kovaa. Nivelet ei oo turvonneet eikä kuumia. Välissä kipuja ei tunnu, välissä tuntuu pientä jomotusta esim. ranteessa.

Lisäksi mulla on ollut kihelmöivää ihoa nivusissa ja pakaroissa. Voi johtua atooppisesta ihottumasta ja pakkasesta, mutta tuntuu ehkä voimakkaammalta kuin ennen. Nivelkipujen lisäksi, mulla alaselässä välillä kovaa kipua, hartiat ovat tosi jumissa ja joskus niskassa tuntuu tuota ylläkuvailtua nivelkipua.

Oon laukannut niiden sp-tautien takia koko syksyn lääkärissä, joten en jaksaisi ja kehtaisi koko ajan siellä käydä.

Pitäisikö mun kuitenkin mennä lääkäriin?
Voinko odottaa ja milloin pitäisi mennä?
Pyydänkö reumatestit vai mitä testejä?
Voiko nivelkivut säteillä eturauhasesta, vaikka alavatsakipu on melkein kokonaan hellittänyt?

Itse oon pelännyt nivelreumaa, fibromyalgiaa, selkärankaraeumaa, reaktiivista niveltulehdusta, HIViä jne..Toivottavasti ovat vain pelkoja :)

Kiitos vastauksista. Oon siis yleensä ollut tosi terve. Nyt mulla on todella erittäin rasittava ja stressaava syksy, joten on vaikea päätellä, mitkä vaivat johtuvat stressistä ja mitkä ei.
Vastaus:
Hei,

Tavallisimmat kuvaamasi nivelkivut liittyvät flunssaan ja /tai yleiseen stressiin.

Lääkärissä kannattaa käydä, jos kivut edelleen jatkuvat.

Lääkäri katsoo tapauskohtaisesti, mitä mahdollisia testejä he ottavat.  

Eturauhanen voi tuottaa säteilevää kipua ainakin alaselkään, vatsaan selä pohkeiisiin.  Ainakaan yläraajoihin, yläselkään tai niska-hartia-alueella ei eturauhanen tuota yksin kipua. Yksinkertaisin kotitesti on painaa kipuilevaa kohtaa, jos kipu voimistuu on siinä ainakin myös paikallinen lihas- ja/tai nivelkomponentti mukana.  Eli ei ole silloin ainakaan kokonaan säteilevää kipua. Nivel- ja lihaskipuja voi yleensä tehokkaasti hoitaa vastaanotolla.

Liikunta, riittävä lepo ja hyvä ruokavalio yleensä auttavat myös stressiin ja yleisterveyden vahvistamiseen.

Toivottavasti tästä on apua!

Kysymysnumero: 1302   Aihe:  Syöpä
pe 28.12.2012

Hei, kyse on rakkaasta äidistäni.

Äitini on 73v ja hän on ollut perusterve,  hoitoalan ihminen kunnes sairastui agressiiviseen pahanlaatuiseen rintasyöpään 5v. sitten. Syöpä leikattiin ja hän selvisi siitä, kuukausi sitten hänelle tehtiin kokonaisvaltainen luustokartoitus, koska kipujen ja tuntemusten takia äiti pelkäsi että syöpä olisi uusiutunut luustoon. Mitään ei löytynyt.  Häneltä poistettiin vasen rinta ja kainalosta imusolmukkeet.

Viime aikoina on äitiäni huimannut ja tunne että pää ja vartalo eivät ole "omat", sekä jalat polvista alaspäin ovat tunnottomat. Lisäksi ummetus vaivaa häntä. Aamulla hänellä on hyvä olo, mutta päivän mittaa olo muuttuu ja nämä oireet tulevat.

Hän on 155cm normaalipainoinen, tupakoi muutaman tupakan päivässä, ei käytä alkoholia. Syö terveellisesti, kävelee joka päivä.

Syöpä on tietysti aiheuttanut henkiselle  ongelmia ja univaikeuksia, hän on käyttänyt säännöllisesti syövän toteamisen jälkeen nukahtamislääkkeitä, imovane, nyt zopinox.

Hänellä on erittäin hyvä oma lääkäri, mutta apua huimaukseen ja jalkojen puutumiseen ei ole löytynyt, ei ole kyllä tarkemmin tutkittukaan, koska aina kaikki kokeet ja arvot hänellä on hyvät.

Välttämättä näillä oireilla näin maalaisjärjellä ajateltuna ei ole sairastetun syövän kanssa mitään tekemistä? Joskus kun hän oli kokeillut ja ottanut 25mg ketipinoria (isäni lääke) saadakseen nukutuksi, kertoi hän että pää oli ollut aivan sekaisin ja tullut paha olo, koska nukahtamislääkkeiden teho on tietty nyt vuosia käyttäneenä heikentynyt, niin hän yritti kokeilla jotain muuta. Ilman lääkettä hän ei pysty nukkumaan.

Olisin tuhannesti kiitollinen jos pystyisit sanomaan mistä on kyse?

Olen menossa joulunviettoon vanhempieni luokse ja olisi kyllä enemmän kuin joululahja, jos kerkiäisit vastata tähän kysymykseen, koska kerron aattona äidille että olen sinulta neuvoa kysynyt.Ja tulemme yhdessä tätä palstaa jouluaattona lukemaan.



Vastaus:
Kun syöpää sairastavalla potilaalla ilmenee neurologisia oireita, on aina otettava huomioon se mahdollisuus että ne saattavat olla merkki syövän leviämisestä tai että kyseessä voi olla syöpähoitojen sivuvaikutus. Sekä sädehoidolla että sytostaattilääkehoidolla voi olla neurologisia sivuvaikutuksia. Joskus syöpä aiheuttaa vasta-ainevälitteisen paraneoplastisen syndrooman jolla ymmärretään eräänlaisia syövän kaukovaikutuksia keskushermostoon ja ääreishermostoon. Polvista alkaen varpaita kohti voimistuvat tuntohäiriöt johtuvat tavallisimmin polyneuropatiasta eli ääreishermorappeumasta joka on eräiden lääkkeiden tyypillinen sivuvaikutus, taustalla voi tosin olla lukuisia aineenvaihdunnallisia syitä aina diabeteksesta alkaen. Mielestäni neurologin arvio on paikallaan. Syövän osuus oireistoon on todennäköisesti melko luotettavasti poissuljettavissa, ei kuitenkaan ilman erikoislääkärin arviota ja lisätutkimuksia. Kysymyspalstalla ei tehdä diagnoosia eikä se muutenkaan korvaa oikeaa lääkärinvastaanottoa. Valitettavasti en tällä kertaa voinut toteuttaa myöskään toivettanne aikataulun suhteen.

Kysymysnumero: 1301   Aihe:  Päänsärky
pe 28.12.2012

Olen 26-vuotias nainen, ja olen nyt viikon verran kärsinyt selittämättömästä, jyskyttävästä päänsärystä, jonka sijoittuminen vaihtelee oikean silmän yläpuolelta koko otsaan. Päänsärky on joka kerta alkanut työpaikalla, ja jatkuu aamupäivästä iltamyöhään. Jos joudun kumartumaan, päänsärky pahenee ja alkaa oksettamaan. Olen ottanut 1-2 tulehduskipulääkettä, jotka eivät kuitenkaan auta kipuun.
Näkö on oikeassa silmässä huonompi, mutta tämä ei ole aiemmin aiheuttanut ongelmia.
En ole aiemmin elämässäni kärsinyt minkäänlaisista päänsäryistä tai migreenistä, eikä suvussanikaan ole todettu niitä.
Pitäisikö varata aika neurologille? Liittyvätkö kuvailemani oireet migreeniin vai voiko kyseessä olla jotain vakavampaa, kuten kasvain?
Vastaus:
Tämäntyyppinen päänsärky etenkin uutena oireena edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä. Migreenidiagnoosia ei missään tapauksessa voi asettaa. Mikäli päänsärky jatkuu ennallaan tai on pahentunut, suosittelen hakeutumista keskussairaalan päivystyspoliklinikalle. Joka tapauksessa pään kuvantaminen on tarpeen. Mikäli käytät E-pillereitä, ja erityisesti mikäli suvussa on esiintynyt laskimotukoksia, on oireiden perusteella syytä epäillä harvinaista aivolaskimotukosta eli sinustromboosia, joka edellyttää verenohennushoitoa. Sinustromboosin poissulkemiseksi tarvitaan pään tietokonetomografia eli TT-tutkimus varjoainetehosteisena ja suonisarjoin tai mieluiten aivojen ja aivoverisuonten magneettitutkimus.

Kysymysnumero: 1295   Aihe:  Iho
ti 18.12.2012

Tervehdys Leif
Olen 45 v mies ja ongelmani on seuraavanlainen.
Pari kuukautta sitten peniksen päähän ilmaantui näppylöitä jotka eivät kutisseet. Ne häipyivät itsestään parin viikon kuluttua mutta aivan entiselleen ei pikkuveli tullut koska hieman kirjavaksi se jäi ja terskan reunat ovat hieman sinertävän mustat.Samoihin aikoihin alkoi kasvoilleni ilmestyä kuin tyhjästä yhtäkkinen allerginen reaktio ja naamani vuoroin kihelmöi ja vuoroin kuivuu ja on sellainen näppyläinen.Menee muutama päivä ja kasvoni rauhoittuu mutta sitten se iskee taas.
Voisiko syynä olla esim homeet vai kuullostaisiko oireet sinusta tutuilta johonkin muuhun kuin allergiaan viittaavaan.
Vastaus:
Visainen kysymys! En osaa yhdistää iho-reaktioita toisiinsa. Home-oireilulta oireet eivät mielestäni vaikuta. Terskan oireilu saattaisi olla itsestään asettuvaa hiivan aiheuttamaa oireilua mutta kasvojen ihoreaktioon en pysty kuvauksen perusteella antamaan mitään selvää suuntaa antavaa vastausta. Sinun on parasta varata aika ihotautilääkärille.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1300   Aihe:  Masennus
su 16.12.2012

Olen 45v nainen. Olen kärsinyt seuraavanlaisista oireista 24 vuotiaasta lähtien. Olo on epätodellinen, silmät ovat kuin katselisin sumuverhon läpi. Itsetunto on heikko. Elämä on tämän takia raskasta. Lääkkeeksi käytän oloani helpottamaan viiniä, juon aika paljon vapaa-aikana ja silloin huomaan että on ihan sama olenko selvinpäin vaan humalassa oloni on jotakuinkin aina samanlainen.Tämän paremmin en osaa tätä kuvailla. Olen nykyisin yrittänyt lopettaa juomisen mutta tilalle on tullut makeiset. Painan 90kg ja pituus on 160. Haluaisin laihtua ja uskon että psyykkeellä voi olla merkitystä laihtumiseen mutta hyvä jos jaksan juuri ja juuri selviytyä työpäivästä. En enään välitä vaikka kuolisin ja haaveilen itsemurhasta. Minä vaan en yksinkertaisesti jaksa enään. Olen ikäni kärsinyt turvattomuudesta ja heikosta itsetunnosta. Olen rikkinäisestä kodista. Vanhempani eivät ole olleet mitenkään rakastavia pikemminkin kovia,tunteettomia.
Vastaus:
Hei, kiitos viestistäsi. Kuvauksestasi syntyy sellainen käsitys, että olet ollut lähes kaksikymmentä vuotta masentunut. Itsetunnon ongelmat, itsetuhoiset ajatukset ja yleinen välinpitämättömyys itsestä huolehtimisen suhteen kuuluvat asiaan.

Kärsit siis ongelmasta, jolla on nimi ja jota osataan hoitaa todella hyvin nykyään. Masennusta hoidetaan psykoterapialla ja lääkkeillä. On yksilöllistä mistä kukin saa parhaan avun, tärkeää on hakea ammattiapua ja lähteä sitä kautta hoitosuhteessa selvittämään mikä itseä auttaa. Koska ongelmat ovat jatkuneet noin pitkään, hoitokin voi kestää aika pitkään.

On tosi hyvä että olet rajoittanut alkoholin käyttöä. Alkoholin käyttö lähtee helposti lapasesta jos on masentuneisuutta, ja nämä kaksi usein ikäänkuin yllyttävät toisiaan: juodaan pahaan oloon ja sitten juomisen jälkeen on vielä kurjempi olla.

Eli ihan yksinkertaisesti ohjeeni on tämä: hae apua, mene oman alueesi terveysasemalle tai työterveyslääkärille ja kerro ongelmistasi. Jos kertominen on vaikeaa, ota vaikka printti tuosta kysymyksestäsi ja tästä vastauksesta mukaan. Sinulle varmaan ehdotetaan lääkitystä kokeiluun, ja on oma asiasi miten siihen suhtaudut. Moni saa avun lääkkeistä mutta niitä ei ole pakko syödä, masennusta hoidetaan myös psykoterapialla joka voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Kun masennus on jatkunut pitkään, ja on vakavalla asteella - kuten sinulla vaikuttaisi oleva kun mietit itsemurhaakin - paras hoito on masennuslääkityksen ja psykoterapian yhdistelmä.

Ylipainosta ei tarvitse juuri nyt murehtia. Karkit ovat parempi masennuslääke kuin alkoholi, vaikka ne lihottavatkin. Ne eivät kuitenkaan auta riittävästi tässä tilanteessa ja siksi on tärkeää hakea apua.
Sivuja yhteensä 16 :  123456...+10Loppuun