Selaa vastauksia - Muu aihe

Voit rajoittaa näytettävien vastausten joukkoa antamalla hakusanoja ja/tai valitsemalla tietyn aiheen. Hakutulokset päivittyvät, kun painat Päivitä-painiketta. Voit myös valita vastausten järjestyksen sekä yhdellä sivulla näytettävien vastausten lukumäärän.
Hakusana(t):Kysymyksen aihe:
Löytyi 321 vastausta.
 
Sivuja yhteensä 7 :  1234...Loppuun

Kysymysnumero: 1657   Aihe:  Muu aihe
to 23.7.2015

Hei. Erästä ohjelmaa katsoessani mieleeni tuli yksi vanha asia. Noin 15 vuotta sitten oli yhden illan juttu työkaverin kanssa. Varsinaista yhdyntää ei ollut ja käsipeli oli yksipuolista. Jos en väärin muista jokin aika tästä minulla oli pissatulehdus johon sain kuurin. Olisiko tässä voinut olla kyse esim. klamydiasta. En osannut sellaista edes ajatella ennen kuin tv.stä tuli ohjelma missä siitä puhuttiin.
Olen sen jälkeen saanut kolme tervettä lasta. Nyt pelko ottaa valtaa ja ahdistaa.
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Kuvaamallasi tavalla ei klamydia tartu. Kertomasi perusteella et tarvitse tutkimuksia. Syyllisyys voi silti ahdistaa, mutta fyysisesti ei ole syytä huoleen.

Klamydia hoitamattomana johtaa heikentyneeseen lisääntymiskykyyn naisella. Ja ikävästi se voi olla oireeton, vaikka tekee munatorvillle tuhojaan. Mielestäni oireettomiltakin nuorilta naisilta pitäisi seuloa Klamydiaa näistä syistä. Testi on yksinkertainen virtsakoe.

Kysymysnumero: 1655   Aihe:  Muu aihe
la 11.7.2015

Paranevatko genitaaliherpeksen rakkulat omia aikojaan ilman viruslääkettä? Limakalvoni ovat ohuet ja haavaumia tulee usein. Syön Valtrex-kuurin haavaumiin ja joskus joudun ottamaan estolääkkettä kuukauden ajan. Ajattelen, että voisin pärjätä ilman lääkettä, jos tietäisin, että rakkulat paranevat itsestään.
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Viruslääkkeillä voidaan vain lievittää oireita ja vähentää tartuttavuutta. Jos oireet ovat lieviä, viruslääkitystä ei kannata käyttää.

Limakalvojen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Et kerro ikääsi ja hormonaalista tilannettasi, mutta on monia keinoja vahvistaa limakalvojen kuntoa eri elämänvaiheissa.

Kysymysnumero: 1654   Aihe:  Muu aihe
pe 3.7.2015

Hei,

Menkkani alkoivat 1.6.2015. Söin tuolloin Cerazette-minipillereitä, mutta en muistanut ottaa pillereitä aina samaan aikaan. Ja menkat olivat "normaalit", verrattuna siihen, mitä ne yleensä pillereiden aikaan on, eli kestivät reilun viikon. Olen nyt raskaana.

Harrastin seksiä mieheni kanssa, kun menkkani loppuivat. Harrastin seksiä myös vieraan miehen kanssa 13.6., mutta hän ei tuolloin lauennut. Oman mieheni kanssa harrastin seksiä lähes päivittäin 14.6., 15.6., 17.6., jne. Haluaisin nyt tietää, miten suuri mahdollisuus on, että tuo vieras mies on lapsen isä ja onko mahdollista tehdä isyystesti lapsivesinäytteestä tai muuten, jos asiakas haluaa? Ja jos on, niin missä hinnoissa tällainen liikkuu? Minulla on takana kaksi lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä, enkä oman tyhmyyteni takia kolmatta haluaisi. Eikä ole vaihtoehto, että voisin kertoa miehelleni tästä.
Vastaus:
Hei!

Tilanteesi on hankala. Näillä tiedoilla on mahdotonta antaa luotettavaa vastausta raskauden alkuunpanijasta. Ultraäänitutkimuksestakaan ei liene apua, ellet sitten ole tullut raskaaksi jo edellisestä kierrosta, kun pillereiden ottoajat vaihtelivat.

Isyystesti voidaan tehdä vasta lapsen synnyttyä.

Kysymysnumero: 1652   Aihe:  Muu aihe
pe 26.6.2015

Hei! ( Aiheeni ei ole tuo liikunta, mutta ei ollut muita vaihtoehtoja)

Olen 63-vuotias työssä käyvä nainen. Oireeni alkoivat 60-vuotiaana ja noudattavat tätä kaavaa:
Alkuyöstä herään ranteiden ja nilkkojen säteilevään kipuun.
Sitten seuraa polttelu ylävatsassa, rinnan alapuolella, hiukan oikealla.
Ylävatsakipu siirtyy alemmas, närästyksen tuntua, ja suuhun tulee paha maku. Yön edetessä kipu ja voimattomuuden tunne käsissä ja jaloissa etenee, vatsa turpoaa ( on pallona päivisinkin).
Sama kaava jatkuu siten, että nenän liepeille tulee tunnottomuuden oireita, ja otsaa rupeaa särkemään. Nykyisin myös korva humisee.
Vatsan tähystykset, ultrat ja verikokeet ok. Myös borrelioosin vasta-aineet tutkittu.
Olen käyttänyt kolestrolilääkkeitä, vuosi  sitten vaihdoin simvastatiini 20 mg:n Actavis10 mg:hen. Oireet häipyivät vuodeksi, liekö sattumaa, mutta ovat taas takaisin, vaikka jätin tämänkin lääkkeen nyt pois. Koletsroli nousee kuitenkin heti 7:n tienoille tästä syystä. Valvotut yöt rassaavat.

Vaivani alkoivat siis kolme vuotta sitten tämän kaavan mukaisesti. Olen viettänyt pitempiä aikoja Kaakkois-Aasiassa, josta tulee mieleen parasiitit tms (yksi ulostekoe otettu myös).
Olen nyt googlaillut kaikenlaisia fibromyalgioita yms. Lääkäreillä käynneistä tulee vain tyhmä olo, jo heti oireiden alkuvaiheita selostettaessani tiedän, etten saa apua.              
Vastaus:
Oireesi hämmentävät minuakin mutta tuo Aasian reissu voi olla johtolanka ja kannattaa sulkea pois ainakin loiset eli parasiitit.Tällöin minimikoemäärä on 3 jotta voidaan olla varmoja niiden poissulkemisesta.
Sinut on jo nyt tutkittu sillä tavalla kattavasti että pahanlaatuiset ongelmat tuntuvat poissuljetuilta vaihtoehdoilta. Jos ulostetutkimuksetkin näyttävät miinusta kannattaa keskustella ravintoterapeutin kanssa ei-lääkkeellisestä hoidosta.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1651   Aihe:  Muu aihe
ke 17.6.2015

Olen 39-vuotias nainen. Olen fyysisesti terve, hoikka, en tupakoi enkä käytä alkoholia. Verenpaineeni on matalahko (ymmärtääkseni ei kuitenkaan epätavallisen matala - lukemia en nyt muista). Kolesteroliarvotkin ovat aina olleet hyvät. En käytä mitään lääkkeitä. Liikun säännöllisesti ja pyrin syömään terveellisesti. En juo kahvia kuin aivan satunnaisesti. Yleensä myös nukun hyvin.

Ongelma on se, että aina silloin tällöin kuulen korvassa veren kohinan pulssin tahtiin. Tänä aamuna taas kuului, mutta nyt illalla ei, vaikka on hiljaista ja painan sormet korville. Tätä kohinaa on kuulunut jo vuosien ajan aina ajoittain, yleensä hetken aikaa kerrallaan. Ainakin viime aikoina kohina on kuulunut vain oikeasta korvasta. En muista, onko joskus kuulunut myös toisesta. Tiedän, että korvan läheltä kulkee aivoihin verta kuljettava valtimo, mutta onko normaalia, että veren kohinan aina välillä kuulee?

Joskus (vuosia sitten) kohina oli niin häiritsevää, että se jopa vaikeutti nukahtamista. Tuolloin korvat tarkastettiin ja todettiin, että korvakäytävät ovat ahtaat ja niissä oli vaikkua. Korvien puhdistuksen jälkeen ääni hiljeni ainakin sen verran, etten enää kiinnittänyt asiaan huomiota. Tuon jälkeen olen siis aina ajoittain kuullut kohinaa, koskaan se ei ole ollut jatkuvaa. Yleensä tietysti kuulen äänen hiljaisuudessa. Joskus esim. nopea ylösnousu voi tuoda sen kuuluviin.

Viime ajat ovat olleet stressaavia, olen kärsinyt ahdistuksesta ja niska/hartiaseudun lihakset ovat jatkuvasti jumissa. Voiko näillä olla vaikutusta?
Vastaus:
Jos korvien tilanne ns otoskoopilla ja ääniraudalla  tutkien on normaali ja kuulokokeessa (audiogrammi) ei ole poikkeavaa on todennäköinen syy viaton, esim. vaha tai niskahartiaseudun ongelmat.  Yleislääkäri pystyy asian helposti arvioimaan.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1646   Aihe:  Muu aihe
ke 17.6.2015

Hei. Olen 38-vuotias mies. Esinahkani iho on varsin herkkä ja toisinaan punottaa (yleensä ohimenevästi). Olen käynyt ihotautilääkäreillä ja urologeilla. Urologilla tässä alle kuukausi sitten. Mitään ihmeellistä ei havainnut.  Esinahkani on ihan normaali, eli ei liian tiukka. Kysymykseni koskee sitä että ärsyttääkö esinahan alle jäävä virtsa peniksen ihoa ja pitääkö se saada sieltä pois? Eli aiheuttaako se tulehduksia? Joskus on jäänyt virtsaa esinahan väliin. Diabetesta ei ole diagnosoitu.
Vastaus:
Luonto on järjestänyt niin että peniksestä tuleva virtsa ei altista siittimen tulehduksille. Muutenhan näitä tulehduksia olisi yhtenään. Yleisellä tasolla: peniksen hygieniaan riittää useimmiten vesihuuhtelu ja korkeintaan shampootasoinen pesu alueen ihon herkkyyden takia. Hankauspuhdistusta pesuvälineellä en suosittele ollenkaan.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1643   Aihe:  Muu aihe
pe 22.5.2015

Olen 39-vuotias nainen ja olemme mieheni kanssa yrittäneet saada lasta parin vuoden ajan. Tuloksena tähän mennessä vain kolme keskenmenoa viikoilla 6+3, 7+0 ja 12+3. Kaikki raskaudet ovat alkaneet spontaanisti ja yleensä jo kolmannesta yrityskierrosta  ja ovat olleet kohdunsisäisiä. Viimeisin keskenmeno todettiin niskapoimu-ultran yhteydessä. Aiemmissa ultrissa kaikki oli ollut ok.
Olemme perusterveitä, emme tupakoi tai käytä paljon alkoholia, normaalipainoisia. Meillä kummallaakaan ei ole aiempia lapsia. Suvussani ei ole perinnöllisiä sairauksia, mutta isäni on kuollut keski-iässä aivoinfarktiin.
Verikokeissa minulla ei ole löydetty mitään selittävää tekijää keskenmenoihin. Mieheni testit eivät ole vielä valmistuneet. Amh-arvoni olivat myös hyvät. Mitään tukilääkitystä (clomit, hepariini tms.) tai tehostettua seurantaa en ole raskauksiin saanut.
Nyt, kuukausi keskenmenon jälkeen, minulla todettiin polyyppi kohdussa. Sain ajan hysteroskopiaan ja polyypin poistoon muutaman kuukauden päähän.
Lääkäri ei osannut sanoa, onko polyyppi voinut aiheuttaa keskenmenoni. Kannaattaako minun siis odottaa nämä kolme kiertoa hysteroskopiaan ilman raskausyritystä? Onko minulla enää mahdollista päästä lapsettomuushoitoihin, koska täytän kesällä jo 40? Aiemmin olen saanut jo lähetteen hormonipoliklinikalle, mutta se raukesi, koska olin ajan saadessani raskaana. Voinko "uusia" lähetteen lapsettomuustutkimuksiin ja pitääkö se tehdä ennen kuin täytän 40?
Ymmärrän hyvin, että alan olla vanha ensisynnyttäjäksi, mutta ihan vielä en olisi valmis luovuttamaan, vaikka ennusteeni ei liene kovin hyvä.
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi ja anteeksi, että vastaan vasta nyt, mutta kysymyksesi tuli vasta tänään tietooni.

Pääset jatkotutkimuksiin pelkästään siitä syystä, että sinulla on nyt kolme peräkkäistä keskenmenoa kumppanisi kanssa. Nämä tutkimukset koskevat teitä molempia.

Et kerro polyypin koosta mitään, joten en pysty ottamaan kantaa, pitääkö raskausyrityksessa pitää taukoa hysteroskopiaan asti ja voiko polyyppi liittyä keskenmenotaipumukseesi. Koska polyyppiepäilys on herännyt vain kuukausi keskenmenosi jälkeen, on mahdollista, että UÄ-löydös liittyy keskenmenoon eikä polyyppiin. Et myöskään kerro minä vuosina keskenmenosi ovat olleet.

Kysymysnumero: 1637   Aihe:  Muu aihe
ma 30.3.2015

Olen 63v nainen jolta on leikattu sappikivet vuosia sitten avoleikkauksessa. Voiko tauti uusiutua koska nyt on sappitaudin kaltaisia kipuja oikeassa ylävatsassa.?
Vastaus:
33 vdn aikana minulle ei tällaista potilasta ole koskaan eteen tullut. Käsitykseni mukaan kuitenkin tällainen on mahdollista mutta harvinaista.  

Vaikka leikkauksessa sappirakko poistetaan sappea syntyy maksassa tietenkin  edelleen ja se valuu jäljelle jätettyjä sappiteitä pitkin ohutsuoleen.  

Sappikivien synnyssä   kyse on sappinesteen sakkautumisesta kolmen erillisen kemiallisen aineen reaktiona. Reaktio voi siis harvinaisena ilmiönä tapahtua jäljellä olevissa sappiteissä ja aiheuttaa uudelleen kohtausoireita.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1635   Aihe:  Muu aihe
to 19.3.2015

Hei, olen 56v. nainen. Tässä muutama kysymys jotka nyt askarruttaa mieltä kerran gynekologi sanoi että peräsuoli niin kuin näkyy emättimestä. Onko se vaarallista, joskus on semmoista paineen tunnetta kun istuu. Voiko se mahdollisesti kehittyä niin että tarve olisi leikata. Sitten minulle sattui viikko sitten työtapaturma, olin lääkärin huonetta siivoamassa otin roskapussin ja sieltä neula tuikkasi minua sormeen. Jouduin heti verikokeisiin tulokset oli negat, siellä hiv ja hepatiiti katottiin ja nyt joudun vielä 3 kertaa testeissä käymään, syyskuussa viimeinen käynti. Nyt seksielämä askarruttaa voidaanko olla ilman kondomia ollenkaan, huhtikuun alussa on taas testit miehelle. On hirveän vastenmielistä kondomin kanssa ährätä mutta ilmeisesti on pakko näin toimia. Kiitos vastauksesta.
Vastaus:
Hei

Kiitos kysymyksestä. Olet ihailtavan huolellinen toimissasi.

Laskeumavaivan vuoksi leikkaus voi tulla hoitomuotojen valikomaan, jos lantionpohjanlihaksiston harjoittaminen ei riitä ja jos laskeuma alkaa vaivata enemmän. Esimerkikisi jos joudut auttamaan sormin ulostaessa.

Ikävää, että jouduit neulanpistotapaturmaan, mutta hienoa, että olet huolehtinut asiaankuuluvista tutkimuksista. Kertomasi perusteella luulen, että kondominkäyttö on perusteltua omankin nautintosi kannalta.


Hyvää jatkoa!

Kysymysnumero: 1632   Aihe:  Muu aihe
to 19.3.2015

Kysymyksen aihe: Verenvuototaipumus ja infrapunasauna

Olen 59-vuotias nainen, jolla on todettu metabolinen oireyhtymä, painoindeksi 35 ja hidastunut veren hyytyminen, mustelmia tuee helposti, ei varsinaista hemofilia-dg  (tutkittu SPR:ssä von Willebrandt –epäilynä), diagnoosia ei kuitenkaan annettu, hyytyminen tapahtuu, mutta selvästi normaalia hitaammin ja syytä tähän ei löytynyt. Suositeltiin mahd. leikkauksiin mennessä välttämään pari vk. särkylääkkeitä sekä hyviä rasvoja ja että leikkauksessa käytettäisiin jäämurskaa. Kaikissa pienissä leikkauksissa on ilmennyt norm. runsaampaa verenvuotoa, kuten sterilisaatiossa, myös hampaiden poistossa vuoto on jatkunut pidempään; nielurisaleikkauksenkin jälkeen haavat aukesivat ja tuli vuoto.

Tahtoisin hankkia INFRAPUNASAUNAN. Olen kuitenkin lukenut jostain esitteestä, että sitä ei suositella henkilöille, joilla on verenvuototaipumusta. Ilman haavoja yms. minulla ei ilmene vuotoja, ei esim. nenäverenvuotoa. Voisiko minun olla turvallista käyttää infrapunasaunaa, mikäli sitä tulisi otettua korkeintaan 30 min. kerrallaan ja korkeintaan 3 x /vk? Asun omakotitalossa ja kylmänä vuodenaikana infrapunasaunalla varustettu suihkukaappi olisi suuri parannus elämänlaatuun lämmityskustannusten jäädessä silti pieniksi ja lämmön saisi nopeasti. En ole löytänyt riittävän selkeää vastausta netistä.
Vastaus:
Kysymyksesi on vaikea. Periaatteessahan infrapunasäteily "vain" lämmittää ja siksi sitä sovelletaankin saunan tai vaikkapa ulkoterassin lämmön lähteenä. Tällöin ilmaa ei tarvitse lämmittää vaan säteet kuljettavat lämmön iholle. Periaatteessa siis vaaratonta siinäkin mielessä että suuri osa auringon säteilystä on infrapunasäteilyä.

Infrapunasäteily kuitenkin tunkeutuu ihon läpi kudoksiin toisin kuin tavallinen valo. Sitä on siksi käytetty hoitomenetelmänä kivunlievitykseen ja edistämään haavojen parantumista. Tämä perustuu osin säteilyn lämpövaikutukseen. Tiedetään, että tämä säteily vaikuttaa soluelinten, etenkin mitokondrioiden toimintaan.

Täysin varma en siksi asiasta ole mutta arvelen kaikesta huolimatta infrapunasaunan sopivan myös sinun tapauksessasi. Valmistajan on kuitenkin pystyttävä antamaan aukoton vastaus kysymykseesi ennen kuin ostat tuotteen.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1625   Aihe:  Muu aihe
to 19.2.2015

Olen 37-vuotias mies. Minulta poistettiin oikeasta isovarpaasta kynsi tuhoamalla kynsiaihio, tämä oli siis lopullinen kynnenpoisto. Toimenpide tehtiin koska se oli niin huonokuntoinen ja kasvoi jatkuvasti sisään. Toimenpiteestä on noin 7 vuotta. Nyt varpaassa kasvaa hieman kynnen jämiä ja on kasvanut jo vuosia(kynsipohjassa).. Varvas on ajoittain kipea ja toisinaan taas ihan ok. Sitä se on ollut melkein alusta lähtien. Kävin näyttämässä tätä ortopedille pari viikkoa sitten, joka sanoi että varvas näyttää ihan hyvältä ja niinhän se näyttää. Sanoi että varpaassa on ns. ääreisverenkierto ja että arpikudos ei ikinä ole entisenlainen. Suositteli että liuotan varvasta jossain lievästi antiseptisessä liuoksessa jos särkee. Kun kävelen kenkien kanssa ulkona, särkyä yleensä ei ole. Se on yleensä on/off kipua ja varvas on joskus arka. Puristelemalla varvasta en löydä mitään sisään kasvanutta kynttä ja se kestää aika hyvin puristusta.

Kysyisin siis seuraavaa:

1. Onko mahdollista kuvata varvas jollakin millä näkisi esim. kasvaako kynttä varpaan sisällä?

2.Ortopedi puristeli varvasta. Tekikö hän sen tunnustellakseen että onko sisällä kasvavaa kynttä vai miksi? Olisiko hän huomannut sisään kasvaneen kynnen?

3.Onko teillä suositella jotain hyvää liuosta jalan liuottamiseen?
Vastaus:
1) en näe mieltä kuvauttaa esim magneetilla varvasta sillä jos kynttä näkyy niin sieltä kärkiluustahan se kasvaa.Kyse voi olla kynsipohjan sarveistumisestakin.
2) ortopedi arvioi puristelemalla mahdollisia paikallisten kovettumien /kynsijämien mahdollista mekaanista kivun aiheutumista, toinen syy on ollut mahdollisen varpaan sisäisen tulehduksen arviointi.
3)ehdotan että hakeudut koulutuksen saaneelle jalkojen hoitajalle. Arvelen että hän pystyy sinua auttamaan liottamisten sijaan. Osaa myös antaa asiantuntevimman arvion tilanteesta.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1622   Aihe:  Muu aihe
ke 28.1.2015

Hei,
Poltin raskauden puolesta välistä max. 5 tupakkaa päivässä. En voi antaa tätä anteeksi itselleni, ja olenkin sairastunut yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Joka päivä mietin, voiko lapseni vielä sairastua tupakointini takia syöpään. Hän on jo 10-vuotias. Raskaus sujui normaalisti, lapsikin oli yli kolmikiloinen. Leukemian ja raskauden aikaisen tupakoinnin yhteydestä olen lukenut. Voinko jo huokaista helpotuksesta vai onko edelleen riski sairastua tekoni vuoksi?
Vastaus:
Hei!

kiitos kysymyksestä. Raskausaikana kerrot polttaneesi muutaman tupakan päivässä, ilmeisesti vain raskauden loppupuolella. Raskausajan tupakoinnin vaikutuksesta lapsen tulevaan terveyteen tiedetään paljon, mutta kaikki tieto on tietoa riskeistä, ei suoraan tietoa varmasta sairastumisesta.

Olennaista on, että et tupakoi enää ja opetat terveet elämäntavat kymmenvuotiaallesi. Hän on nyt hyvin oppimisherkässä iässä. Tupakoivien äitien lapsista huomattavasti suurempi osa aloittaa tupakoinnin kuin tupakoimattomien. Mikäli äitinä yrität tupakoida "salaa", vaikutus on kuin kehottaisit lastasi myös tähän salattuun intohimoon.

Raskauden ajan tupakointi on annosriippuvaista, eli riskit ovat suuremmat paljon polttavilla. Tästä voit onnitella itseäsi. Yleisesti voi siis sanoa, että tupakoinnin vähentäminenkin raskausaikana ehdottomasti kannattaa.

Kysymysnumero: 1619   Aihe:  Muu aihe
la 24.1.2015

Hei,

Lisäystä kysymykseeni numero 1618.

Haluaisin vielä tarkentaa, että, jos alapäästä vuosi kohdunpoiston jälkeen otettu korkean riskin hpv-dna -testi on negatiivinen,
niin voiko siitä päätellä, että korkean riskin virukset ovat lopulta poistuneet kokonaan elimistöstäni eli niitä ei voi esiintyä enää esim. suussa (jos olisin sen suuseksissä saanut aikoinaan sinnekin). DNA-testin jälkeen ei ole ollut uusia kumppaneita, ja muutenkin olen pitkässä ja vakaassa parisuhteessa, joten en siten pelkää uutta tartuntaa.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, niin luin jostakin, että HPV voisi tarttua myös suutelemalla.
Eli pitääkö loppuelämäni pelätä, että voin jopa suutelemalla tartuttaa korkean riskin HPV:n toiselle (en tarkoita omaa kumppaniani, jolta uskon viruksen aikoinani saaneeni), jolla sitä ei olisi ennestään. Kuinka todennäköistä korkean riskin HPV:n tarttuminen on suutelemalla, tapauksessani, kun alapään DNA-testi on negatiivinen ja kuinka todennäköisesti aiheuttaisi saajalleen suun /kurkun syöpää?
Ja eikö toisaalta lähes kaikilla aikuisilla nämä virukset jo olekin?

Nim. koko loppuelämä pelossa ja ahdistuksessa?
Vastaus:
Hei vielä

Alapääsi solumuutokset on hoidettu. Noudata tarkoin sairaalasta annettuja seurantaohjeita.

Bakteereja ja viruksia on maailmassa ollut ennen ihmistä ja tulee olemaan ihmisen jälkeen. Kanta on erilainen eri ruumiinaukoissa.

Hpv voi tarttua monella tapaa, myös suutelemalla tai synnytyksessä. Elämää ei voi eikä kannata elää elämää peläten.

Kysymysnumero: 1615   Aihe:  Muu aihe
ma 12.1.2015

Hei! Olen 27-vuotias nainen. 2010 minulta on leikattu vulvan melanooma. Vartijaimusolmukkeet tutkittu ja ne puhtaat. Uusimiseen tai leviämiseen viittaavia löydöksiä ei ole.

Kärsin ajoittain tiheävirtsaisuudesta, välillä oireet ovat poissa kokonaan. Tätä on kestänyt jo vuosia.

Muutama kuukausi sitten ilmaantui vti oireita: alavatsakipua, kirvelyä ja kipua virtsatessa, tihentynyttä virtsaamista. Hoidin oireita karpalokapseleilla. Viikossa oireet lievenivät, mutta eivät hävinneet. Vein virtsanäytteen, jossa ei muita löydöksiä kuin veri ++. Viljely myös negatiivinen. Liuskakoe uusittiin viikon kuluttua ja veri edelleen plussalla. Vein kerran virtsanäytteen labraan jossa myös todettiin punasoluja virtsassa 81. (En muista yksikköä, viitearvo kuitenkin 1-15). Kaikissa verikokeissa arvot normaaleita (krea, hb, leuk ym.) Ei turvotusta, verenpaine normaali. Lääkityksenä sertralin 7 mg vrk, merilokki ehkäisyyn.  Gynekologilla ei mitään vuotoa selittävää, nivusalueella tai vatsalla ei suurentuneita imusolmukkeita.

Sain lähetteen urologille. Virtsan irtosolunäyte puhdas, luokka 1, virtsateiden ja munuaisten uä ei löydöksiä ja virtsarakon tähystyksessa ei tulehdukseen viittaavaa, ei tuumoreita ym. Virtsarakon suulla korostunutta verekkyyttä. Nyt sain epikriisin urologilta, jossa sanotaan: ei tarvetta jatkohoidolle, hematuria mahdollisesti tulehduksesta johtuvaa.

Minua jäi nyt vaivaamaan epikriisi. Minulla ei ole koskaan todettu tulehdusta, vain oireita ollut joskus aikaisemminkin. Miksi hematuria "mahdollisesti johtuu tulehduksesta"?
Entä voiko tuo korostunut verekkyys aiheuttaa hematuriaa? Hematuria ei siis ole loppunut (liuskakoeella tulos +/++) mutta se ei missään vaiheessa ole ollut silminnähtävää, oireita ei enää ole ollut aikoihin.

Voinko näiden tutkimusten jälkeen unohtaa asian ja minulla vain jostain syystä on punasoluja virtsassa.

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Vastaus:
Mielestäni sinut on tutkittu hematurian vaatimalla perinpohjaisuudella. Ainoa selittävä syy näyttää olevan tuo kuvattu verekkyys. Yhtenä mahdollisuutena pidän virtsatiekiviä jotka voivat esiintyä niin hienona sorana etteivät jää kiinni oireiden kautta.
Ehdotan että seurautat muutaman kerran TK:ssa virtsaasi muutaman kkn välein. Virtsan sytologian voisi katsoa vielä kerran jos näytteitä otettiin vain yksi.  Lisääntyvä hematuria antaa aiheen jatkoselvittelylle.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1613   Aihe:  Muu aihe
ma 12.1.2015

Hei!

Olen 38v terve nainen, raskauksia ja synnytyksiä 2 alakautta, ei ongelmia niissä. Olen normaalipainoinen, en tupakoi enkä käytä alkoholia eikä minulla ole säännöllistä lääkitystä.

Synnytysten jälkeen minulla on ollut aina välillä peräpukamavaivaa. Jos joutuu kovasti/usein ponnistelemaan, niin tuntuu kuin peräaukosta luiskahtaisi jotain ulos. Peräaukon seudulla on ikävä tunne parin - muutaman päivän ajan, mutta ei kipua. Usein auttaa, jos esim. suihkussa työnnän tuota pukamaa (oletan, että se on pukama) takaisin sisään. En ole mitään salvoja tms käyttänyt noihin pukamiin, koska ne eivät ole olleet kivuliaita ja paranevat muutenkin edellä kuvaamallani tavalla.

Ulostaessa wc-paperiin myös jää aika usein pikkuisen kirkasta verta (muulloinkin kuin pukamavaivan aikana). Tätä on ollut jo vuosia.

Yleensä vatsa toimii säännöllisesti 1-2 krt/vrk ja uloste ei ole kovaa tai muutenkaan outoa. Toisinaan ulostaminen on hankalaa, koska minulle jäi synnytyksestä lievä peräsuolen laskeuma.

Nyt minulle tuli taas pari pv sitten sama pukama(?)vaiva. Ikävä tunne on jo paranemaan päin. Kauhukseni huomasin kuitenkin, että olettamani pukaman kohdalla (ei peräaukon ulkopuolella, vaan hieman suolen sisällä) tuntuu pieni kova patti. Se on ikäänkuin suolen limakalvon alla, on siellä liikuteltavissa. Limakalvossa ei näy eikä tunnu mitään erikoista. Voiko pukama olla tällainen kova "herne" limakalvon alla? En muista onko ennen ollut vastaavaa, ehkä en ole kiinnittänyt huomiota?

Kävin yleislääkärillä, ja hän ei edes tunnustellut pattia vaan tarkasti tilanteen silmämääräisesti ja sanoi olevan peräpukama (pukama ehkä näkyy ulospäin, mutta patti on sisäpuolella). Mutta voiko pukama tosiaan olla tuollainen muljahteleva, kova? Kipeä se siis ei ole.

Pelkään jo syöpää ja vaikka mitä :( Minulla on taipumusta ahdistukseen ja pelkään aina kaikista vaivoista, että tilanne on pahin mahdollinen :(

Tuhat kiitosta vastauksestasi!
Vastaus:
Kuulostaa siltä että vaivasi ei ole vaarallinen mutta tämä on siis vain valistunut arvio kuvaukseesi pohjautuen. Peräaukon ja peräsuolen tutkimisessa on tärkeätä tarkastella peräaukko, tunnustella peräsuoli sormella  sekä tähystää alue pienellä prokstokoopilla. Näillä tutkimuksilla syy selviää. Vaihtoehtoina tulevat mieleen sisäinen pukama joka yleensä ei tunnu sormeen sen myötäessä mutta on helposti todettavissa proktoskoopilla. Samoin selviävät myös alueen mahdolliset polyypit. Joskus peräaukon seudun haavauma tihkuttaa verta ulostamisen yhteydessä. Ulkoinen pukama eli verihyytymä on peräaukon ulkopuolella ja akuutissa vaiheessa kiusallisen kivulias.
Ehdotan että varaat ajan gastrokirurgin vastaanotolle, se on selkein tie oikeaan diagnoosiin.
Jos tämä ei ole mahdollista pyydä lähete TK-lääkäriltä sairaalan poliklinikalle.
Useimmat kokeneet yleislääkäritkin pääsevät oikeaan diagnoosiin kuvatulla tavalla.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1609   Aihe:  Muu aihe
ti 9.12.2014

Hei!

Olen 33-vuotias perusterve nainen ja synnytin kolme kuukautta sitten toisen lapseni. Aloitin Cerazette-minipillerit noin kuukausi sitten. Olen viime aikoina herännyt usein öisin ikävään sormien pistelyyn ja puutumiseen. Sama vaiva toistuu usein myös päivisin maitoa lypsäessäni. Lapsella on huuli-suulakihalkio, joten imettäminen ei onnistu. Välillä myös käsivarrret puutuvat. Esikoista odottaessani minulla oli samaa vaivaa loppuraskaudessa. Onko tästä syytä huolestua?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Kyse on todennäköisesti rannekanavan oireyhtymästä. Kanavassa sijaitsevat jänteet ovat lievästi tulehtuneet, eivätkä meinaa mahtua ranteen ahtaaseen tilaan.

Tämä on hyvin tavallinen raskausajan loppupuolella ja synnytyksen jälkeenkin. Tässä vaiheessa ei ole syytä huoleen. Joskus rannetuet (jotka estävät ranteen koukistamisen tai yliojentamisen) helpottavat oloa, etenkin vauvan hoidossa.

Kysymysnumero: 1604   Aihe:  Muu aihe
pe 5.12.2014

Olen 19-vuotias kilpauimaripoika. Minulla oireena huimaus. Kaikki alkoi viisi päivää sitten, kun sain alkuyöstä "huimauskohtauksen". Minulla on aikaisemminkin ollut asentouimauksen kaltaisia kohtausluontoisia huimauksia. Kun kohtauksen kiertohuimaus päättyi (30sec) jatkui keinuttava huimaus vielä muutaman tunnin. Tämän jälkeen onnistuin nukahtaa. Aamulla kun heräsin, keinuttava huimaus oli edelleen päällä. Tätä on jatkunut viisi päivää. Hetkittäin huimaus on vähäistä, hetkittäin voimakasta, tuntuu että on vaikea istua paikallaan ja rauhoittua. Kun huimaus voimakasta, alkaa koko kroppani jatkuvasti täristä, lieneekö huimauksesta syntyvän lievän paniikin sivuoire. Huimaus ei ole kiertävää, vaan tunne, että oma tasapaino ei ole kunnossa suhteessa ympäristöön. Keinuttavaa ja hetkittäin heittelevää. Koska olen kilpauimari, ovat hartiani tälläkin hetkellä melko jumissa. Kävin yhdellä lääkärillä, joka totesi huimauksen tulevan hartioista. Ongelma kuitenkin oli se, ettei lääkäri edes koskenut hartioihini. Korvat lääkäri totesi terveiksi. Itse epäilen, että huimaus ei olisi niskaperäistä, sillä niskat minulla ovat olleet usein jumissa, mutta koskaan ei vastaavaa oloa ole tullut. Huimauksen vuoksi ruokahalu laskee ja hetkittäin keskittyminen on vaikeaa. Omien kokeideni mukaan tasapainossani ei ole mitään ongelmaa, yhdellä jalalla seisonta silmät kiinni onnistuu. Minulla on historiaa huimauksesta lapsuudessa, silloin juoksimme kaikki tutkimukset läpi, koska lääkärit epäilivät kaikkea aivokasvaimesta sydämen vajaatoimintaan. Lopuksi todettiin vain "yliherkkä" tasapainoelin. Kaksi päivää sitten minulla alkoi lievä flunssa. Flunssa alkaa kuitenkin jo olla voitettuna, eikä huimaus katoa mihinkään. Olen pohtinut voiko huimaus olla psyykkistä, tuntuu että muut vaihtoehdot loppuvat pian kesken. Olen syönyt buranaa kaksi päivää "kuuriluontoisesti", mikäli jokin tulehdus tätä tilaa aiheuttaisi. Myös asentohuimaus liikkeitä olen yrittänyt satunnaisesti tehdä tämän viiden päivän aikana.
Vastaus:
Tällainen huimaus saattaa olla  sisäkorvaperäistä jollaiseksi myös asentohuimaus voidaan luokitella. Ns. Menierin taudissa huimauskohtauksiin voi liittyä etovaa oloa/oksenteluakin ja korvan kuulo voi laskea tai kuuluaa huminan tapaista ääntä toisessa korvassa. Tasapainohermon tulehdus puolestaan voi aiheuttaa rajuja huimaustiloja myös.
Ensisijaisesti ehdotan että käyt ensin korvalääkärillä jonka alueeseen sisäkorvaperäiset huimaukset kuuluvat. Jos hän näyttää vihreää hakeudu neurologin vastaanotolle.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1598   Aihe:  Muu aihe
ti 21.10.2014

Hei! Epäilen vahvasti, että olen saanut kihomatotartunnan työni kautta lasten parissa. Ongelmana on se, että olen raskaana, viikolla 12. Ikää minulla on 24 vuotta. Olen perusterve nainen.

Nyt en siis tiedä, voinko käyttää minkäänlaista lääkekuuria. Olen saanut asiasta ristiriitaista tietoa. Haluan toki päästä ongelmasta eroon -varsinkin kun mietityttää, että voiko madoilla olla vaikutusta sikiöön.

Mitä minun siis kannattaa tehdä? Voinko/uskallanko syödä normaalin kuurin vai onko jotain muuta keinoa päästä niistä eroon??

Kiitos!
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Pyrvin -lääkitystä voit käyttää kihomatojen häätöön, myös raskausaikana.

Onnellista odotusta!

Kysymysnumero: 1589   Aihe:  Muu aihe
ti 2.9.2014

Hei! Olen 33-vuotias lapseton nainen.
Lähes joka kerta kun käyn lenkillä minulle tulee 5-10 minuuttia kestävä kipu alavatsaan. Kipu alkaa aivan lenkin (n. 4km) loppuvaiheessa tai heti juoksemisen lopetettuani.
En ole ollut kovin liikunnallinen, nyt pari vuotta olen silloin tällöin lenkkeillyt. En ole mielestäni aloittanut liikuntaa liian kovaa. Lenkin aikana kävelen usein ylämäet. Vaivaa on jatkunut n. pari vuotta. Muistaakseni nuorempanakin oli joskus jumpassa samanlaista.
Viime talvena myös hiihtäessä tuli sama kipu, eli silloin kun olen enemmän rasittunut. Kevyillä, kuten kävelylenkeillä, vaivaa ei ole.
Kipu on todella alhaalla ja se on aaltoilevaa. Välillä kipu mielestäni muistuttaa kuukautiskipua.
Kuukautiskierto on normaali. Reilu kaksi vuotta sitten lopetin e-pillereiden syömisen. Papassa on todettu pari kertaa solumuutoksia, ja isompi koepala on otettu, mutta siinä ei ollut mitään.
Hpv-todettu.Gynekologilla olen käynyt viimeksi pari vuotta sitten. Lääkäri totesi että minulla on pieni kohtu.
Itse ajattelen että kipu johtuu jostain gynekologisesta asiasta, koska kipu on niin alhaalla. Eikö kohtuni saa riittävästi happea lenkin aikana? Tai mistä voi olla kyse?
Vai liittyykö vaiva virtsarakkoon/suolistoon tms? Laktoosi-testissä minulla on todettu raja-arvo.
Pitäisikö minun mennä tarkempiin tutkimuksiin?
Vastaus:
Hei!

Liikuntaan liittyy usein lihasvaivoja, varsinkin jos et ole aiemmin liikkunut aktiivisesti. Kertomiesi asioiden valossa en epäile mitään lääketieteellistä vaivaa Sinulla.

Kannustan lämpimästi jatkamaan liikkumista, sekä arjessa että vapaa-aikana.

Kysymysnumero: 1583   Aihe:  Muu aihe
pe 15.8.2014

Hei,
minulle määrättiin keväällä 2008 Sepramia, alentamaan kipukynnystä,
fibromyalgiaan. Olen käyttänyt sitä siis 8 vuotta. Viimeisen vuoden aikana
olen yrittänyt lopettaa sen käyttöä useasti (ollut 2-3 päivää ilman), koska minusta on tuntunut että se on aiheuttanut lisää "oireita", annos on 20mgx1.
Kesäkuun alussa päätin lopettaa lääkkeen käytön, valitettavasti en lukenut
lääkeohjettaa (ei saisi lopettaa äkillisesti). Kovan huimauksen ja päänsärkyjen vuoksi kävin yleislääkärillä, joka sanoi oireiden menevän ohi parissa viikossa. No oireet vain pahenivat, näin olemattomia (jonka jälkeen otin 5pv:nä sepramia). Päänsärky oli aivan kamalaa, humahduksia huimausta ja "järsimistä" pään sisällä.
Olen nyt ollut ilman ko. lääkettä siis kesäkuun alusta, lukuun ottamatta 5 päivää juhannuksen aikaan.
Minulla on vieläkin lievää, häiritsevää päänsärkyä sekä humahduksia
etenkin aamuisin, kun herään. Loppuukohan tämä vaiva, olisiko syytä käydä lääkärissä. Jos on niin minkä alan lääkäri psykiatri vai neurologi ??
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.

Lääkityksen lopettaminen, vaikkakin liian nopeasti, ei ole enää syy oireisiisi. On syytä mittauttaa verenpaine ensi hätään. Se onnistuu ilman lääkärikäyntiäkin.

Jos syy ei löydy verenpaineesta, suosittelen yleislääkärin vastaanotolle menoa.

Kysymysnumero: 1578   Aihe:  Muu aihe
to 24.7.2014

Hei. Olen 30-vuotias nainen. Olin perhetutun mökillä reilun viikon ja minulla oli myös kuukautiset silloin. Mökillä oli kuitenkin huonot pesumahdollisuudet kun ei
juoksevaa vettä eikä vesistöä lähellä. Kerran pysty käymään pesulla tuona reilun viikon ajalla vaikka menkatkin. No nyt on sitten tamponien mukana mennyt varmaan paljon
huonoja bakteereja/mikrobeja yms.emättimeen,esim.suolistoperäisiä kulkeutunu?!(en kuitenkaan pitänyt tamponeja yli suositun ajan)

Tulehdus varmaan todennäköinen vai onko syytä olla huolissaan? Vielä nyt ei tulehdusoireita aikanaan mutta pelkään tuosta aiheutunu? Ja voiko mahdollinen emätintulehdus levitä kohtuun...?

Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestä.

Jos olet oireeton, ei huoleen ole syytä.  Kuukautisten siirto on usein helppo ratkaisu mökkielämävaiheessa.  Vuotoa voi siirtää joko yksivaiheisen yhdistelmäehkäisyn tauottomuudella tai keltarauhashormoneilla.

Hyvää kesää!

Kysymysnumero: 1576   Aihe:  Muu aihe
to 10.7.2014

Hei. Ongelmani on vasemman käden, käsivarren taipeeseen tuleva kiputila, (öisin, makuulle pannessani) joka pakottaa ojentamaan käsivarren suoraksi. En voi siis nukkua käsi koukistettuna. Taivetta ei varsinaisesti särje, mutta tuntuu kuin veri ei pääsisi kiertämään, puristava tunne. Muutama kuukausi sitten minulle laitettiin tähän samaan käteen magnettikuvauksessa "varjoainetta" ja kesken tutkimuksen tuli niin kova kipu, että kättä jouduttiin hieromaan kuvauksen jatkamiseksi. Sairaanhoitaja sanoi että varjoainetta menee niin kovaa vauhtia, että se "sylttää" suonen (näin ymmärsin). Tämä vaiva on ollut minulla jo 10 vuotta, aina pahentunut vain. Yksi lääkäri sanoi sen johtuvan yliojentuvasta kädestäni ? En usko tätä.
Odotan vastaustanne mielenkiinnolla.
Vastaus:
Kysymyksesi hämmentää sikäli että toteat oireen alkaneen muutama kk sitten varjoaineen antamisen jälkeen ja toisaalta kysymyksen lopussa toteat vaivan kestäneen 10 vuotta.
Lähden siitä että sinulla on tuosta suonensisäisestä pistoksesta alkanut vaiva jonka kuvaat puristavana tunteena ja kuin että veri ei pääsisi kiertämään.
Keskeisintä on mielestäni sulkea pois suonikanyylin jälkeen kehittynyt laskimosuonen tulehdusreaktio johon voi liittyä myös tukoksen mahdollisuus. Riski on vähäinen mutta mahdollinen.
Ehdotan että hakeudut saman tien yleislääkärille tämän takia. Asia on yksinkertainen selvittää ns. veren dimeerimäärityksen avulla. Myös ultraäänitutkimus voi olla tarpeellinen.
Oireittesi kuvauksen perusteella on mahdotonta antaa muuta arviota vaivastasi.
Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1573   Aihe:  Muu aihe
ma 16.6.2014

Hei!

Olen 37v. nainen. Minulla todettin munasarjassa nesterakkula, joka sittemmin osoittautui klamydian aiheuttamaksi tulehdukseksi, ja lääkitys on aloitettu. Mutta nyt mietin sellaista, että voiko emättimen kautta todettu klamydia olla saatu suuseksistä? Kuinka kauan klamydia voi olla oireettomana? Omalta lääkäriltä en saanut näihin asioihin selvyyttä.

Kiitos vastauksestasi!
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi.  Hyvä, että taudinaiheuttaja on selvinnyt ja hoito aloitettu.

Klamydia nousee emättimen kautta kohtuun, josta se mieluusti vielä vaeltaa munatorviin.  En usko, että suuseksistä tarttunut klamydia pystyy kulkemaan suoliston kautta munatorviisi. Klamydiatartunnoista vähintään joka kolmas on täysin oireeton. Sen takia Klamydia-näytteitä on syytä ottaa täysin oireettomilta naisilta.

Hyvää toipumista!

Kysymysnumero: 1569   Aihe:  Muu aihe
su 1.6.2014

Olen 61 v. nainen ja rintasyöpä leikattu syksyllä -13. Syön letrotsoli-lääkettä estrogeenin estämiseksi.

Lääkkeet pitää tietysti ottaa säännöllisesti, mutta kerran olen unohtanut letrotsolin niin, että otin sen vasta 2 tuntia normaalia myöhemmin. Onko tälläisillä vaikutusta pitoisuuteen?

Lisäksi jouduin syömään virtsatietulehdukseen 7 pv:n kuurin antibioottia, joka aiheutti ripulin. Heti välittömästi sain perään amisisilliini+klavulaanihappo-kuurin, kun kissan kynsi pisti ilkeän syvälle käteeni, tämä kuuri on 7 pv:n pituinen päättyen 4.6.14. Ripuli jatkuu edelleen. Onko tällä merkitystä letrotsoli-lääkkeen pitoisuuteen?

Tämä oli ensimmäinen virtsatietulehdus elämässäni ja johtuu varmaan kuivista limakalvoista. Onko vaaraa, että peräkkäiset kuurit (Amorion ja Amcox Comp.) aiheuttavat jotain resistenssiä ja virtsatulehdusten toistuvuutta. (Amorion päättyi 28.5. aamulla ja Amcox alkoi samana päivänä illalla.)

Olen huolissani kovasti.

Kiitos vastauksesta etukäteen.
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Antiestrogeenilääkitys on tärkeä osa rintasyövän hoitoa. On hyvä, että olet näin huolellinen sen käytössä. Kertomasi kahden tunnin siirtymä lääkkeen otossa ei vaaranna pitoisuutta elimistössäsi.

Antibioottiripuli on hankalampi, koska se voi vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen. Tämän vuoksi olisi jatkossa hyvä käyttää maitohappobakteerilisää antibioottikuurin aikana. Paikallinen hoito emättimen limakalvoja vahvistamaan on myös tarpeen, jotta virtsatieinfektio ei toistu.

Voimia paranemiseen!

Kysymysnumero: 1567   Aihe:  Muu aihe
ma 26.5.2014

Hei!
Olen 60-vuotias nainen ja yleisesti ottaen erittäin terve ja voin hyvin.  
Ongelmana on todella syvä kammo kaikkia gynekologisia tutkimuksia kohtaan.  Kammo sai alkunsa, kun menin n. 57-vuotiaana kohdunkaulan syövän näytteenottoon, joka koski todella paljon.  Syynä oli ehkä se, että olen alapäästä nyt vaihdevuosien jälkeen kuiva ja kun en ole koskaan ollut yhdynnässä, paikat ovat  varmaan aika ahtaat.  Tässä ei nyt auta oikein neuvoksi se, että ole vaan rento niin ei satu!!!  Olin rento ja luottavainen tuona kertana, mutta näytteenottaja kouraisi kauhallaan jostain melko ronskisti ja homma sattui Paljon, ja siis vielä enemmän kun en lainkaan varustautunut kipuun.
Asiaa ei ainakaan auta Afrikassa kokemani seksuaalinen pahoinpitely.
Maksaisin mielelläni jostain rauhottavasta, lievästä huumauksesta tai mistä vaan kivun lievityksestä.
Nyt on vaihtoehtoina vain näytteenoton jättäminen ottamatta tai ehkä 2-3 siideripullon juominen ennen näytteenottoa, ellei tätä kautta löydy mitään apua.
Vastaus:
Hei!

Kysymyksesi on tärkeä ja monelle naiselle tunteesi on jollain tasolla tuttu ja ainakin helposti eläydyttävissä.

Tärkeintä on kertoa kokemuksistasi ja pelostasi gynekologille ENNEN tutkimushetkeä. Rentoutuminen ei ole helppoa, eikä useinkaan jännittävässä tilanteessa edes mahdollista. Gynekologi voi ohjata sinua toimimaan siten, että autat itse tutkimuksen onnistumista omalla lihastyölläsi. Gynekologinen tutkimus on yhteistyölaji: kun lääkärin on hankala tutkia, on potilaallakin hankala olo. Ja vice versa: kun tutkiminen on lääkärille helppoa, on potilaallakin helppo olo.

Toki joskus yhteisymmärryksessä voi käyttää rentoutusharjoituksia, mielenhallintaharjoitteita ja joka esilääkitystä ennen haastavaa tutkimusta.

Kysymysnumero: 1563   Aihe:  Muu aihe
su 25.5.2014

Hei. Olen 24-vuotias nainen jolla oli keuhkoputken tulehdus koko huhtikuun ajan, se alkoi maaliskuun viimeisenä viikonloppuna aivan yllättäen, ääni meni viikkoa myöhemmin.
Kuumetta oli ainoastaan ensimmäisellä viikolla, käydessäni lääkärissä mainitsin myös korvakivusta ja silmän rähmimisestä, lopputulos viikon ajan kaksi kertaa päivässä Amorion 750mg korvatulehdukseen ja silmätippoja jonka nimeä en muista. Yskä ei lähtenyt mihinkään ja ääni pysyi kadoksissa kunnes
pääsiäislauantaina menin uudestaan lääkäriin joka totesi keuhkoputkentulehduksen, tällä kertaa minulle määrättiin Ventolineä, olisi tullut myös Cocillaana-yskänlääkettä, mitä synnynäisen Ataxia Cerebellariksen vuoksi en voi käyttää (huonontaa tasapainoa).
Menin vielä kolmannen kerran käymään lääkärissä, ja sillä kertaa löytyi äänihuulen tulehdus, sain kolmen päivän kortisonikuurin (Prednison, 5 mg 4 tablettia per päivä kolmen päivän ajan)  

Tämänhetkinen tilanne on että ääni on vähän painuksissa vielä mutta on yskää... Yskänlääkkeenä käytän Mustaparran yskämikstuuraa 10 ml 3 krt päivä.

Onko normaalia että tämä kestää näin tavattoman pitkän aikaa, alkaa ärsyttää jatkuva yskiminen!
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Keuhkoputkentulehduksen oireet menevät ohi vasta 2-3 viikon päästä niiden alkamisesta. Pitkittynyt yskä sen jälkitilaan viittaa vahvasti lievään astmaattiseen tilaan keuhkoputkissasi. Sen voi hoitaa helposti kortisonikuurilla pois esim. Prednisolon 20 mgx1/10 vrk.

Kehottaisin sinua myös hakeutumaan astmatutkimuksiin. Mikäli tupakoit niin sen pois jättäminen helpottaa myös oireitasi.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1556   Aihe:  Muu aihe
ma 5.5.2014

Hei,

Tiedustelen tyttäreni puolesta. Hänellä on kolme viikkoa laskettuun aikaan.
Hänellä oli verkkokalvon irtoaminen muutama vuosi sitten.Jäi mieleeni optikon sanat,
joka asian havaitsi. Hän sanoi että kuinkahan käy jos joutuu synnyttämään.
Tästä ei ole vielä puhuttu esim. neuvolassa tai sairaalassa missä synnytys
tapahtuu. Sehän on kätilöopiston sairaala, vai kuinka?Hän asuu Vantaalla. Onko alatiesynnytys mahdollinen
vai päädytäänkö tässä sectioon. Millaisten tahojen tästä on tiedettävä?

Raipe mummi      
Vastaus:
Hei Raipe mummi

pahoitteluni, että vastaamiseni on viipynyt. En saanut tietoa kysymyksestäsi.

Silmäsairaudet eivät vaikuta nykyään synnytystavan valintaan, vaan valinta tehdään synnytysopillisin perustein. Aiemmin yli 10 vuotta sitten toimittiin toisin, paremman tietämyksen puuttuessa.

Toki on tärkeää mainita kaikista sairauksista, joita elämän varrella on ollut, jotta synnytystä voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin yhteistyössä synnyttäjän kanssa.

Onnellista mummi-aikaa!

Kysymysnumero: 1551   Aihe:  Muu aihe
to 3.4.2014

Hei,

9 kk olemme asuneet ostamassamme kerrostaloasunnossa.
Alusta saakka minulla on ollut nenän tukkoisuutta ja silmien ärsytystä. Mielestäni
myös kahdella alle 10-vuotiaalla lapsellani on ollut nenän tukkoisuutta ja normaalia
enemmän ylähengitystieinfektioita ja aivastelua. Toinen lapsistani on siitepölyallergikko ja molemmilla
lapsilla oli pienempänä atooppinen iho. Siitepölyallergikolla oli talven pakkasten
aikaan todella ärtyneet silmät. Keväisin allerginen lapseni aloittaa aina antihistamiinikuurin, koska hän reagoi varsin voimakkaasti mm. lepän siitepölylle.

Työterveyslaitoksen laboratorio analyyseissä kahdesta kohtaa asuntoa löytyi sädesientä
Penicillium hometta. Myös muita homeita löytyi, mutta pieniä määriä. Taloyhtiö
on luvannut korjata vauriot.

Mitä olet mieltä, voinko asua lasteni kanssa asunnossa remontin aikana tai ylipäätään
nyt, kun korjauksia ei vielä ole tehty? Paikallinen terveystarkastaja on varsin välinpitämätön
asian suhteen. Hän on sanonut, että jos oireet eivät ole pahoja, voimme asua asunnossa nyt
ja remontin aikana. Toisaalta monet kauhistuvat, kun kuulevat asunnossamme olevan
sädesientä.

Toinen kysymys on, pitäisikö minun käyttää lapset terveystarkastuksessa?
Esim. olisiko aiheellista seuraata esim. PEF arvoja? Minusta tuntuu, että itselläni
välillä on hankala hengittää ja keuhkoputkeen pistää, mutta rehellisesti sanottuna
en tiedä ovatko vaivat psyykkisiä, koska erityisesti lasten terveys huolettaa minua.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Todellakin uskon vakaasti, että mainitsemasi oireet perheelläsi johtuvat ilman muuta homevaurioista. Penicillium vaatii kasvaakseen kohtalaista kosteusvauriota kirjallisuuden mukaan. Pidemmät vuosien altistukset aiheuttavat vakavampia sairauksia, jotka saattavat aiheuttaa pysyvää työkyvyttömyyttä.

En missään nimessä suosittele teitä asumaan huoneistossa remontin aikana, koska todennäköisesti hometta on enemmän ilmassa sekä rakennuspölyäkin.

Mitä tulee perheenjäsenten terveystarkastuksiin, ehdotan että asutte ensin remontin jälkeen n. puoli vuotta kodissanne ja jos oireet vain jatkuvat sitten vasta hakeudutte lääkärin tutkimuksiin ja terveystarkastuksiin - koko perheelle.

Vastuu asiasta on huoneistojen omistajilla Lääkärikäsikirjan mukaan.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1549   Aihe:  Muu aihe
su 23.3.2014

Hei,
olen 29-vuotias nainen. Oikeanpuoleinen nielurisani on kasvanut jo jonkin aikaa, vasemmanpuoleisen risan koon pysyttyä ennallaan. Suurentuminen/kasvu ei ole ollut äkkinäistä, vaan tapahtunut vähitellen, muutaman viime vuoden aikana. Uutta kudosta näyttäisi muodostuneen enimmäkseen nielurisan alaosaan, kielen tyven viereen.

Kyse ei ole flunssan yhteydessä hetkellisesti turvonneesta risasta, vaan nielurisa on pysynyt suurentuneessa koossaan flunssakausista huolimatta.

Toisinaan olen tuntevinani jonkinlaista palan tunnetta kurkussa, mutta en tiedä onko sillä yhteyttä tähän suurentuneeseen nielurisaan. Mistä tällainen nielurisojen toispuoleinen kasvu johtuu ja pitäisikö siitä huolestua?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,


Nielurisakudos on ns. immuunipuolustukseen liittyvää kudosta, kuten imusolmukkeetkin. Infektioiden yhteydessä ne turpoavat ja punoittavat, ovat kivuliaitakin ja käyvät sotaa haitallisia mikrobeja vastaan, joita on muutoinkin aina suu- ja nenäontelossa. Aikaa myöten useiden taistelujen jälkeen kudos arpeutuu ja kovettuu. Koskaan risat eivät sinänsä ole saman kokoiset, ja saattavat kasvaakin eri vauhtiin, kunnes vanhemmalla iällä ne sitten lopettavat kasvunsa ja alkavat arpeutua. Nielurisasyöpä on hyvin harvinainen, varsinkaan jos et tupakoi.

Mikäli niistä on haittaa ota yhteyttä korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriin.


Ystävällisin terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1547   Aihe:  Muu aihe
ti 18.3.2014

Hei! 60 v. perusterve nainen ilman mitään lääkityksiä. Kalkki-D käytössä. Joulukuussa 2013 kuristavaa tunnetta kaulalla. Kilpirauhasarvot: S-TSH 2.6, S-T4-V 13, Tyreoideaperoksidaasi,va <35,  (2829, TYR) TYREOGLOBULIINI,VA 197. Tämä viim. arvo siis koholla, pitäisi olla alle 40.
Tehtiin kaula uä: Kilipirauhanen on normaalikokoinen. Rauhasparenkyymissä on kauttaaltaan  lukuisia pieniä kolloidikystia, joidenka osalta löydös jää epäspesifiseksi. Kyhmyjä/tuumoreita kilpir. ei ole. Kaulalla tai soliskuopissa ei ole suurentuneita imusolmukkeita. Sylkirauhaset normaalit.
Helmik. 2014 lopussa S-TSH 1.9, S-T4-V 15, tyreoglobuliini,va 253!!! Lääkärin mukaan ei syytä huoleen, kystat kuulemma kilpirauhasen rappeumaa ja kyseessä autoimmuunitulehdus?? Kysymyksiä: 1. Tyreoglobuliiniarvo huolestuttaa! Muhiiko jossakin syöpä?? Tuttavilla, joilla tutkittu kilpir.arvoja, ei kenelläkään näy papereissa, että olisi otettu tuota tyreogl.arvoa. Miksi sitä ei oteta kaikilta?? 2. Voiko kystissä piillä kuitenkin syöpä? Pitäiskö ottaa ohutneulanäyte? 3. Pitäiskö varata aika endokrinologille vai mille lääkärille? 4. Miksi tyreoglobuliiniarvo nousee? ??? 5. Jos kilpirauhasessa on tulehdus, mitä se käytännössä tarkoittaa? 6. Onko ultrassa voinut jotakin jäädä huomaamatta, joka vaikuttaisi tyreoglobuliiniarvoon??????
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Sinulla on vain lievä autoimmuuni kilpirauhastulehdus, jonka vuoksi vasta-aineet ovat koholla. Tilanne on varsin yleinen vaiva. Kolloidikystiä on iän myötä kaikilla. Mikäli kilpirauhasarvot varsinkin T4V on matala, tulisi vasta-ainemääritys tehdä, koska vääjämättä tulehduksen vuoksi kilpirauhasen toiminta hiipuu, arvon avulla voidaan karkeasti arvioida missä aikavälissä se tulee tapahtumaan.

On laskettu, että suomalaisilla olisi jopa 300 000 kpl piilevää kilpirauhassyöpää. Yleisimmin papillaarista tai follikulaarista ja ne voidaan täydellisesti parantaa, jopa levinneenäkin. Kystien seinämissä voi olla em syöpäsoluja, joten ohutneulalla tulisi raaputtaa em aluetta. Hyvin usein näyte on ei edustava, varsinkin jos kysta on pieni. Asiaa voidaan seurata muutaman vuoden UÄ:llä välein, kuten T4V ja TSH tasojakin (ehkä vuosittain), tietenkin tuolloin voidaan määritellä myös vasta-ainetasotkin.

Sinuna en olisi lainkaan huolissani tilanteessasi.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1545   Aihe:  Muu aihe
pe 14.3.2014

Hei!
Olen pian 44v perheenäiti. Liikun suht vähän kun tuntuu että aikaa ei riitä itselle.. sauvakävelyä n. kaksi kertaa viikossa yritän ehtiä. Kylkeni tuli kipeäksi oikealta puolelta ja kävin tk lääkärin vastaanotolla. Kertoi olevan kylkilihasten ja selkärangan juttuja.. pelkäsin jotain vakavaa ja laittoi verikokeisiin että saan mielenrauhan sitäkin kautta. Perusverenkuvassa kaikki normaalit, hb 129, kilppariarvot ok, haima-arvot ok, sappiarvot ok, maksa-arvot muuten ok paitsi alat 40 josta sanoi että yläkanttiin koska heidän analyysin mukaan 35 yläraja. Olin kokeiden aikaan Kefexin 750mg 10 pv kuurilla josta puolet syöty, ja puolitoista kk olin nauttinut luontaistuotteen vihreä kahvi- uutetablettia laihduttamiseen 4 tabl per pv, ja olkapäähän syönyt Voltaren 75mg ja Buranaa vuorotellen reilu viikon. Onko nämä aiheuttanut lievän nousun? Näin sanoivat kun soitin tuloksia. Sekä myös rasvamaksaa kun ylipainoa (164cm pitkä ja 80kg paino). Olen kaksi vuotta syönyt ensin toiseen olkapäähän Naprometiniä ja Arcoxia 250 epäsäännöllisen säännöllisesti tarpeen mukaan. Minulla todettiin niissä kiertäjäkalvontulehdusta. Viikon kuurina ja tarvittaessa määrättiin. Nyt huolestuttaa toi lievä koholla oleva alat arvo vaikka sanoivat että sitä nostaa juuri lääkkeet ja ylipaino. En juo ollenkaan enkä polta tupakkaa. Onko aihetta huoleen vai voinko unohtaa asian?? Olen niin murehtija tyyppiä että hermoileminen vaikuttaa vatsaani ja mielialaani kovasti!  Joudun syömään vielä ainakin olkapäähän tarvittaessa lääkkeitä mutta onneksi on pikkuhiljaa parempaan suuntaan menossa. Olen tehnyt fysioterapeutin antamia liikkeitä olkapäähän, josta on apua. Nyt kun saan vielä vastauksen tähän alat arvoon.. 3 vuotta sitten oli normaalit alat arvot. Sen jälkeen on ollutkin särkylääkekuureja paljon. Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Vastaus:
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Olen vakaasti sitä mieltä, että sinun ei tarvitse laisinkaan olla huolissasi vain vähän koholla olevasta ALAT arvostasi. Sillä ei ole kertakaikkiaan mitään vaikutusta elämääsi, eikä ole minkään sairauden merkkikään. Lääkkeistä tai luontaistuotteista, joita käytät, se ei johdu. Rasvamaksaakaan tuskin sinulla on, koska arvo on matala ja yleensä naisilla on hyvät veren rasva-arvot, jotka kasvattaa koholla ollessaan ylipainon kanssa rasvamaksan esiintyvyyttä. Kaiken lisäksi et käytä alkoholia, mikä on tietenkin erinomainen asia, koska kaikkihan me tiedämme, että alkoholi rasittaa maksakudosta.

Joten heitä tarpeeton huolesi pois ja oikein hyvää viikonloppua Sinulle!


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1541   Aihe:  Muu aihe
ke 5.3.2014

Miten valkosoluarvot voivat muuttua raskauden myötä? Ennen raskautta arvoni olivat normaalit, mutta nyt olen seurannut niitä muutaman kuukauden välein (Leuk ollut n. 9-10), ja B-Leuk oli nyt viimeksi 13.3. Valkosolujen suppeammassa erottelussa granulosyyttien osuus oli 83% ja lymfosyyttien osuus 13,7%. Eli olivat
viitearvojen ulkopuolella. Lisäksi monosyytit olivat hieman alakanttiin. Tulehdusarvot ovat normaalit, samoin kilpirauhasarvot ja punasoluindeksit. Mitään lääkityksiä ei ole.

Olen 30v. nainen ja tullut raskaaksi (nyt rv 27) koeputkihedelmöityksellä. Takana vuoden hoidot hormonilääkityksineen. Viimeiset kaksi vuotta olen ollut todella stressaantunut ja hieman ahdistunutkin lapsettomuudesta johtuen. Vieläkin stressaan raskauteni puolesta. Voivatko nämä vaikuttaa valkosoluarvoihin raskauden lisäksi? Lisäksi minulta on lähtenyt jonkun verran enemmän hiuksia ja ripsiä. Luulen kyllä että nämä johtuu kokemastani "hormonimyrskystä", johon olen joutunut hormonihoitojen ja raskaaksi tulon jälkeen. Uskallanko olla levollisin mielin, että muutokset johtuvat raskaudesta ja hormonimuutoksista, vai voisiko nämä johtua esim. leukemiasta tai muusta syövästä? Pitäisikö arvoja jotenkin vielä kontrolloida raskauden aikana, vai olisiko minun hyvä vasta synnytyksen jälkeen palata tähän? Toisaalta tekisi mieli unohtaa nämä ja keskittyä raskauteeni, mutta pelko syövästä on vaan niin kova..
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Raskaus sinänsä nostattaa valkosolujen määrää veressäsi, jotka sinun kohdallasi ovat todellakin vain vähän koholla, joten ainakaan leukemiaa sinulla ei ole, enkä usko, että muutakaan syöpää, joten huoli pois. En myöskään usko, että koeputkihedelmöityksesi aiheuttaa em. lievästi poikkeavia veriarvojasi..

Sen sijaan hiustenlähtösi voi johtua matalista kilpirauhasarvoistasi, joita kyllä raskaus saattaa muuttaa. Hakeuduppas THS ja T4V lab.kokeisiin ja tarkistuta arvosi hoitavan lääkärisi kautta.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1538   Aihe:  Muu aihe
su 23.2.2014

Minulle tehtiin refluksileikkaus 2008 ja seurauksena ruokatorvi meni
kokonaan umpeen ja jouduttiin tekemään korjausleikkaus avoleikkauksena,
josta seurasi hermovaurio ja terveyden ja työkyvyn menetys. Eli koko
normaali ihmisen elo romuttui. Vatsalaukku tyhjenee normaalia hitaammin,
josta seuraa pahoinvointia, kiputiloja, väsymystä, ym. Asiaa on tutkittu ja
mitään elimellistä vikaa ei löydy ja se hermovaurio ei näy kuin elimistön
toiminnassa. Olen tapellut asiasta Kelan ym. kanssa leikkauksesta lähtien
ja ongelmia riittää itse vaivan lisäksi. Nyt moni terveydenhuollon ammattilainen
on kertonut, että lääkärinlausunnossa SAIRAUDET tulee olla oikeat diagnoosit,
että Kela hyväksyy sen. Latinaa en ymmärrä, mutta tietokoneella asiaa
tutkin ja minusta diagnoosit eivät ole ihan oikein. Niissä ei mainita mielestäni
hermovauriota, joka on se tärkein. Nyt kysyisinkin, mitä seuraavat diagnoosit
tarkoittavat.  K21.0 Sequelae post operationem refluxualis complicata nro II,
K31.0 Gastroparesis/vagotomia/retentio ventriculi?
Hermovaurio on todettu kirurgin lausunnossa, mutta ei B-lausunnossa.
Oikeat diagnoosit olisivat: Refluksileikkauksessa syntynyt hermovaurio ja
Hermovauriosta johtuvat komplikaatiot (Pahoinvointi/ epämääräiset kiputilat/
väsymys/ jne.). Mitkä ovat em. koodit ja miten ne kirjoitetaan latinaksi, että
joskus tämä sota loppuisi ja asiat olisi paperilla kuten oikeasti ovat. Tämän
hermovaurion seurauksena olen vuodepotilas joka päivä pitkälle iltapäivään
enkä jaksaisi enää tapella byrokratian kanssa kun terveys on mennyt ja
asialle ei kirurgin mukaan pysty tekemään mitään. Lausunnoissa pitäisi
esiintyä sana vamma = Damnum, joka varmaan ratkaisisi koko sopan,
mutta kun ei esiinny. Kiitos tiedoista.
                                                                 
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Olen hyvin pahoillani sinua kohdanneesta epäonnesta! Valitettavasti hyvin usein tällaisissa asioissa on taistelua saada todellinen tilanne menemään läpi KELAn ja vakuutusyhtiöiden kautta. Vakuutuslääkärithän eivät sinänsä näe ja tutki potilaita vaan perustavat päätöksensä tehtyihin lääkärinlausuntoihin.

Yleensä ko. leikkaukset onnistuvat hyvin, mutta jostain syystä sinulle on tullut todennäköisesti tahdosta riippumattoman ison aivohermon nimeltään vaguksen, ehkäpä jo totaalivaurio. Silloin kehittyy potilaalla juuri tuollaisia oireita, joita kuvaat. Leikkauskertomuksessasi, jonka kirurgi laatii aina niiden jälkeen asia kerrotaan seikkaperäisesti. Tosin sekin on pitkälle latinaksi, ja vaatii asiantuntijalääkärin kääntämistä sinulle.

K21 diagnoosisi vapaasti kertoo leikkauksen jälkitilasta, jonka seurauksena on kehittynyt komplikaatio asteeltaan 2 (jm. en osaa tarkemmin kuvailla, minkä asteinen se on luokituksessa) ja sen seurauksena on kehittynyt suolistohalvaus, ruuan etenemättömyys. Diabeetikoilla tällainen on varsin yleinen, varsinkin kun sairaus on kestänyt pitkään. Sitä voidaan yrittää lieventää erikoislupalääkkeellä nimeltään Prepulsid tai antibiootilla erytromysiini jatkuvina lääkityksinä. Ne ovat yleensä varsin hyvin siedettyjä. Yksi vaihtoehto on myös käyttää suolistostimulaattoreita (Laxoberon esim.) tahi laksatiiveja jotka tekevät ruokasulan juoksevammaksi, sekä muutoinkin nesteiden runsas nauttiminen, sekä ruuan pureskelu hienoksi. Myös liikunta auttanee.

Mitä tulee lausuntoihisi niin ota asiaan liittyvät potilaspaperimerkinnät mukaasi ja hakeudu osaavan ja kokeneen kirurgian puolen gastroenterologian erikoislääkärin vastaanotolle ja laatikaa uudet lausunnot. Sinulla on myös oikeus tehdä potilasasiamiehen kautta potilasvahinkoilmoitus epäonnistuneesta leikkauksestasi, sieltä voit saada huomattaviakin rahallisia kompensaatioita.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1531   Aihe:  Muu aihe
to 13.2.2014

Hei!
Olen 25-vuotias nainen. Sain esikoiseni kiireellisellä sektiolla viime vuoden syksyllä ja kaikki meni melko hyvin. Tässä olisi muutama kysymys:

1. Sektioarpeni on muuten siisti, mutta siitä tulee edelleenkin vaaleaa eritettä, joka tuoksahtaa aina hieman pahalle. Mistähän se voisi johtua? Pesen kyllä kyseistä kohtaa säännöllisesti.
2. Olen ajatellut ehkäisyasiaa ja päätynyt hormonikierukkaan. Onko hormonikierukan laitto minulle varmasti turvallista, koska minulle on tehty sektio vasta muutama kuukausi sitten?
3. Onko muita yhtä hyviä ehkäisyvaihtoehtoja olemassa kuin hormonikierukka? Olen hieman ylipainoinen, joten olen huolissani ehkäisytehosta. Tällä hetkellä otan vielä Cerazette- pillereitä.
4. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Rajoittaako se joitakin ehkäisymahdollisuuksia, kuten pillereiden käyttöä? Syön säännöllisesti Thyroxin- nimistä kilpirauhaslääkettä.
5.Minulla huomattiin toisessa rinnassani kysta muutama vuosi sitten. Todettiin silloin, että vaaraton on. Nyt tuntuu, että kysta on vain suurentunut ja kipeytynyt. Kuinka todennäköistä on, että se muuttuu pahanlaatuiseksi? Asia vaivaa minua kovasti, sillä tunsin myös kainalon alueella pienen patin.

Kiitos paljon vastauksistasi jo etukäteen!
Vastaus:
Hei ja kiitos monesta kysymyksestäsi.

1. Et kerro miten usein eritettä ilmaantuu. Sektion jälkeen toipuminen vie aikaa elimistöltä. Toipumista edistää imettäminen ja ilma- ja vesihoito haavalle. Antamiesi tietojen perusteella ajattelisin että kyse on kudosnesteestä, joka ei ole huolestuttavaa. Neuvolassa voit puhua huolestasi.

2. Hormonikierukan voi asentaa sektion jälkeen. On tärkeää, että asettaja on kokenut.

3. Vaihtoehtoja on aina. Et kerro painoasi, tupakointistatustasi, verenpainettasi, migreenitaustaasi. Yhdistelmäehkäisyn voi aloittaa 6kk synnytyksestä, vaikka imettäisi, ellei ole käytön vasta-aiheita. Jos Cerazette on sopinut sinulle hyvin, voit myös miettiä ehkäisykapselia.

4. Hoidossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole ehkäisyn este.

5. Rinnan patit on syytä tutkituttaa. Ikäiselläsi naisella ensisijainen tutkimus on ultraäänitutkimus.


Kysymysnumero: 1529   Aihe:  Muu aihe
ke 12.2.2014

Hei. Olen yksin asuva 52-vuotias mieshenkilö. Minulla on hiivatulehdus sukupuolielimessä (lääkärin toteama). Söin puoli vuotta sitten Fluconazol 150mg 11 kapselin, mutta se ei auttanut millään tavalla. Perussairautena minulla on astma. Kiitos etukäteen.

Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Hiiva aiheuttaa kutinaa, yleisemmin naisilla ja se on kiusallista. Hiivaa esiintyy luonnostaan limakalvoillamme, mutta jos herkkä bakteerien ja hiivojen tasapaino järkkyy, hiivatulehdus puhkeaa. Pinnallisesti se ei ole vaarallinen. Se saattaa tulla esim. jokapäiväisestä saippuapesustakin joka tappaa bakteereita, mutta vain vähän hiivoja. Perusterveellä ihmisellä, kuten sinulla, se ei muutoin aiheuta ongelmia.

Olet saanut hyvin tehokkaan ja pitkän hiivatulehduslääkkeen hiivatulehdukseesi. Ehdotan, että n. 1 kk sen lopettamisen jälkeen hakeudut lääkärin vastaanotolle ja pyydät hiivaviljelynäytettä. Siitä käy ilmi, mikäli flukonatsoli on tehoton hiivatulehdukseesi ja antaa tiedon mitä ja minkälaisella lääkkeellä se saadaan pois.

Parhain terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1523   Aihe:  Muu aihe
ma 10.2.2014

Hei,

Kysyn seuraavaa 81-vuotiaan isäni puolesta; miten keuhkojen alaosassa olevaa röntgenkuvassa todettua keuhkon "fibroottista muutosta" tulisi seurata? Tai pitäisikö sitä alkaa jotenkin hoitaa?

Isälläni todettiin lokakuussa 2013 keuhkojen röntgenkuvassa keuhkojen alaosassa varjostuma. (Puolta en nyt muista.) Hän söi antibioottikuurin ja kävi uusintaröntgenissä joulukuussa 2013. Varjostuma oli edelleen keuhkoissa. Jälkimmäisestä röntgenkuvasta kotiin soittaneen lääkärin mukaan kuva oli jotenkin epäselvä, mutta tulkittavissa niin, että kyse olisi "fibroottisesta muutoksesta" ja että sitä pitää seurata.

Miten sitä olisi syytä seurata ja kuinka usein? Olisiko isäni hyvä päästä joihinkin tarkempiin tutkimuksiin? Hänellä on noin viimeisen vuoden aikana alkanut olla fyysisessä rasituksessa hengästymistä. Levossa hengästymistä ei ole. Peruslaboratoriokokeet olivat ok, ja hän on muuten terve. Lievästi koholla olevaan verenpaineeseen on lääkitys.

Vastauksesta kiittäen, 81-vuotiaan tytär
Vastaus:
Mielestäni tällainen löydös on hyvä varmentaa keuhkojen TT-kuvauksella joka tarkentaa kuvaamaanne rtg-löydöstä. Ainakin kuvat voi lähetttää esimerkiksi paikalliseen keskussairaalaan arvioitavaksi kannanottoa varten. Kummassakin tapauksessa lähetteen kuvien kanssa  voi lähettää isäänne  hoitanut lääkäri. Jos on mahdollista avohuollossa konsultoida keuhkolääkäriä tässä asiassa niin sekin todennäköisesti ajaa saman asian.

Vastaaja:  Leif Lindberg, LL

Kysymysnumero: 1528   Aihe:  Muu aihe
su 9.2.2014

Kun menee kirurgiseen operaatioon ja se tehdään nukutuksella, niin tarvitseeko välttämättä mainita, että kehossa on silikonia? Itselläni on rintaimplantit ja en asiasta maininnnut, koska leikkaus ei kohdistu kyseiselle alueelle. Teinkö virheen?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi !

En usko, että olet tehnyt virhettä, mutta hyvähän se on mainita etukäteen kehossa olevista implanteista (hammaspaikkoja lukuunottamatta).

Silikoni-implanteista ei valu silikonia kehoon, eikä ne johda sähköä, jotka molemmat seikat voisivat hyvinkin vaikuttaa operaation etukäteissuunnitteluun. Mikäli operaatio suoritetaan lähellä implantteja on niistä siinä tapauksessa syytä aina mainita.

Ystävävällisin terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kysymysnumero: 1519   Aihe:  Muu aihe
ma 13.1.2014

Moi, oireet: pitkään jatkunut oikeanpuoleinen vatsakipu, paksusuoli tähystetty 2-vuotta sitten ja ok, umpilisäke tulehtui vuosi sitten ja poistettu, kummat kivut vain jatkuvat. Uusina oireina lisäksi oikean puoleinen kaulakipu ja myös tuntemuksia oikeaan poskeen, suun kuivuminen. verikokeet juuri kontrolloitu ja ne ok. kilpirauhaskokeet ok. jne.
Ongelmia ohutsuolessa? Keliakia?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Onko sinulle tehty ylävatsan UÄ:tä tai mahdollisesti tietokonetomografiaa. Suun ja limakalvojen sekä silmien kuivuminen saattaa johtua reumaattisesta sairaudesta nimeltä Sjögrenin syndrooma. Sen saa varsin luotettavasti selville verikokeilla, joskin paras diagnoosi saadaan ottamalla suun limakalvosta koepala patologista analyysia varten.

Kaulakipuun ja poskituntemuksiin voi olla useitakin syitä. Onko kaulan ja posken UÄ:tä tehty entäpä kaularangan röntgen tai parempaa magneettitutkimusta? Säteileekö kipu tai puutuminen oikeaan yläraajaan? Näiden tutkimuksien merkeissä kehoitan sinua hakeutumaan oman terveyskeskuslääkärisi jatkotutkimuksiin.

Parhain terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Diacor Oy

Kysymysnumero: 1509   Aihe:  Muu aihe
pe 20.12.2013

Hei,

olen 65-vuotias nainen.
Olen ollut melkein elämäni ylipainoinen, mutta muuten olen ollut terve.
Perussairautena kohonnut verenpaine, siihen yksi tabletti päivässä.
Liikkunut olen aina. Tällä hetkellä käyn kaksi kertaa viikossa vesijumpassa
Kysymys on oikean puoleisesta kylkikivusta. Sitä on ollut nyt n 4 kk. Alkoi melko voimakkaana kipuna, on hellittänyt jonkin verran, mutta kipu on edelleen olemassa. Välillä se heijastuu enempi selän puolelle, mutta tuntuu myös suoraan sivulla. Lääkärissä en ole käynyt.
Minulta on tutkittu maksa. Ultraäänitutkimus tehtiin kaksi kertaa puolen vuoden välein. . Muutosta ei puolen vuoden aikana ollut tullut ja terveyskeskuslääkäri totesi, että maksassani on eräänlainen " suonikohju", eikä sitä tarvitse enää tutkia, koska oli sen puoli vuotta pysynyt muuttumattomana.
Nyt kuitenkin huolestuttaa omituinen kipu.
Olisiko syytä hakeutua lääkärille??

Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Sinänsä en ole kuullut koskaan mistään maksan suonikohjusta? Yleensä kyseessä on usein selkään oikealle puolen ajoittainen säteilevä kipu sappikivikohtauksissa, mutta ilmeisesti sinulla niitä ei ole? Miksi sinulle tehdään UÄ-tutkimus puolen vuoden välein? Tiedusteleppa. Jos asia ei käy ilmi kehoitan sinua hakeutumaan keuhkojen alaosien sekä ylävatsan tietokonetomografia tutkimukseen mahdollisesti varjoainetehosteisena, siitä asia selvinnee.

Ystävällisin terveisin,

Jari Remes
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo oy

Kysymysnumero: 1508   Aihe:  Muu aihe
la 14.12.2013

Olen 30-vuotias mies. Perussairauksia ei ole. Paino indeksini on 26,  ennen oli pienempi. Ongelmanani on yöllinen virtsaamistarve. Aiemmin minun ei juuri ikinä tarvinnut herätä yöllä vessassa käyntiä varten, mutta nykyisin on käytävä yleensä kerran yössä. Virtsaamistarpeeni nykyisin on noin kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Kärsin myös unettomuudesta, ja mielestäni öinen virtsaamistarpeeni on yksi syy siihen, koska keskellä yötä tapahtuva WC-käynti nostaa vireystasoani, jolloin en nukahda uudelleen välttämättä ollenkaan ja aamuisin olen väsynyt. Olen kokeillut monenlaisia unilääkkeitä, mutta illalla otettu nukahtamislääke ei auta enää loppuyöstä.
Kysyisinkin, mistä syistä tihentynyt virtsaamistarve voi johtua näinkin nuorella iällä, ja kuinka sitä voisi vähentää. Olen toki välttänyt liiallista juomista ennen nukkumaan menoa. Minulla on ollut myös lievää kipua vatsan alaosassa, joka on tutkittu melko perusteellisesti mm. magneettikuvauksella ja TT-kuvauksella. Myös eturauhanen on tunnusteltu ja perusvirtsakokeet otettu. Mitään poikkeavaa ei niistä löytynyt. Virtsarakkoa ei ole tähystetty, enkä tiedä pitäisikö. Ajatuksena se ei tunnu kovinkaan miellyttävältä.
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Äkkisiltään mieleen tulee oirekuvasi perusteella jokin endokrinologinen eli hormonaalinen sairaus kuten diabetes insipidus (vesitystauti tai yleinen diabetes mellitus eli sokeritauti). Molemmat voidaan tutkia helpostikin verikokein. Tai ns yliaktiivinen virtsarakko oirekuva.

Jatkuva virtsaaminen on kiusallista, mutta unilääkkeet eivät sitä paranna. Oletkos kokeillut minimoida kahvin, teen, energianjuomien sekä virvoitusjuomien vähentämistä minimiin? Jos et, niin kokeileppas ja pidä ns. virtsaamiskirjaa, se löytyneen netistä google haulla todennäköisesti. Mikäli se ei auta n. viikossa hakeudu kokeneen endokrinologin tutkimuksiin ja jatkohoitoihin



Ystävällisin terveisin,



Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1505   Aihe:  Muu aihe
su 8.12.2013

Näkymätön kondylooma 2008 papa lk 3 ja loop tehty. Sen jälkeen papa lk2 ja sittemmin aina lk 1. Kolme viikkoa sitten pyyhin alapään molemmat puolet pyyhkeen samalla kohdalla seurauksella, että 2 cm peräaukosta sisään alkoi heti kirvely, ilmeisesti pukamahaavassa, sittemmin kutina, joka voimakkaana peräaukon ympärillä. Oletan, että virus siirtyi taka-aukkoon ja sen ympärille, ainakin KAMALASTA kutinasta päätellen. Pepanthen ja sinkkipasta ei auta. Ainut on hydrokortison, jota ilman en pärjää yhtään, eikä kutina hellitä silläkään. Kutina ja raapimisen aiheuttama kipu on tuskallista. Pari päivää tapauksesta alkoi vatsan lorina, vinkuminen ja ilmavaivat. Miten saan kutinan kuntoon, onko mahdollista että virus meni peräaukon suulta suolistoon ja rupeaa siellä aiheuttamaan solumuutoksia vuosien kuluttua. Vatsakipuja ollut tämän ajan. Vai onko kutina ja pitkittynyt vatsan lorina sattumaa ja olen täysin luulotautinen? Aikaisemmin ei kutinaa eikä lorinaa.
Vastaus:
Hei ja kiitos kysymyksestäsi.

HPV on mielessäsi ensimmäisenä kutinasi aiheuttajaksi, MUTTA on todennäköisintä, että kutinan aiheuttaa jokin muu tavallinen peräaukon kutinaa aiheuttava vaiva.

Kehotan hakeutumaan yleislääkärisi vastaanotolle, joko terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Toki HPV voi aiheuttaa sairauksia myös tälle seudulle, mutta kutina viittaa muihin vaihtoehtoihin. Lääkärin tutkimus ja apu on välttämätön, jos paikallishoidot, joita itsenäisesti olet jo testannut, eivät auta.

Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamia muutoksia hoidetaan sähkösilmukkahoidolla (aka loop), mutta itse virusta hoito ei häädä.

Kysymysnumero: 1502   Aihe:  Muu aihe
ke 4.12.2013

Olen 22-vuotias nainen. Muutaman kuukauden ajan on esiintynyt lievää virtsankarkailua varsinkin vessassa käymisen jälkeen. Nyt vaiva on kuitenkin pahentunut, ja pakkoinkontinenssia esiintyy useamman kerran päivässä. Vaivaan liittyy myös jatkuva virtsaamisen tarve, vaikka rakko ei olisikaan täynnä. Virtsatessa ei esiinny kirvelyä eikä muitakaan kipuja ole.
Ylipainoa löytyy n. 10-15 kiloa mutta olen ollut aina lievästi ylipainoinen eikä vaiva ole kuitenkaan ilmennyt aikaisemmin. En koe olevani stressaantunut, enkä juo ylimäärin nesteitä päivässä(n. 1-1,5 litraa).
Olen yrittänyt harjoittaa rakkoa vähentämällä virtsaamiskertoja mutta tuloksetta. Onko kyseessä vain heikot lantiopohjan lihakset vai onko taustalla jotain muuta?
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Nyt on syytä tutkia virtsanäytteestäsi sekä bakteerit että klamydia. Kun virtsatie- ja klamydiainfektio on poissuljettu, jatkotutkimuksena suositan gynekologista tutkimusta lantionpohjan lihaksiston kunnon tarkistamisen kera.

Jos kyse on lantionpohjan lihaksiston heikkoudesta koulutettu uroterapeutti (eli jatkokoulutettu fysioterapeutti) voi auttaa löytämään oikeat lihakset. Jokaisen naisen tulisi harjoittaa lantionpohjan lihaksistoaan joka päivä. Liittämällä nämä harjoitukset johonkin joka päivä toistuvaan toimintaasi (esim. hampaitten harjaus), harjoittelu toteutuukin joka päivä.

Kysymysnumero: 1501   Aihe:  Muu aihe
pe 29.11.2013

Hei!

Olen 30v mies, pituutta 182cm ja painoa n. 68kg. Mitään perussairauksia ei ole todettu allergioita lukuunottamatta eikä säännöllisiä lääkityksiä ole.
Kiinnitin tämän vuoden puolella huomiota virtsan vaahtoamiseen, joka on runsaampaa aamuisin ja joskus päivälläkin proteiinipitoisemman ruuan ja urheilun jälkeen. Virtsan perututkimus, PLV, tehtiin kahdesti parin kuukauden välillä keväällä. Löydökset olivat normaalit, ei proteiinia, sedimentti ok eikä bakteereja.. Huomio minulla asiaan kiinnittyi lähinnä artikkelien perusteella, joiden mukaan vaahtoaminen olisi merkki mahdollisesta alkavasta munuaisviasta. Sukurasite DM II minulla on mutta vielä paastosokerini oli 5,8. Verenpaineeni taso keskiarvomittauksissa on n. 120-126/66-75. Joskus yläpaine voi nousta 140 tietämiin stressatessa. Labroissa muutoin krea oli 76, rasvat normaalit ja pvk normaali.

Tarvitseeko tästä vaahtoamisesta olla huolissaan, kun plv:ssä ei erityistä ilmennyt?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Virtsan vaahtoaminen ei sinänsä ole sairauden tai alkavan munuaistaudin merkki. Koska virtsasi stixit olivat normaalit, niin mielestäni jatkotutkimuksia ei tarvita.

Jos asia painaa tästä huolimatta mieltäsi, virtsan proteiinit voi tarkemmin analysoida vuorokausi virtsan proteiinimäärityksellä, joka antaa tarkemman tuloksen niistä kuin virtsan stixi-koe.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1499   Aihe:  Muu aihe
to 28.11.2013

Terve. Kyselin apua (kysymys nro 1453) virtsatietulehdukseen. Ehdotit hoidoksi 1 kk kuureja antibiootteja (siprofloksasilliinia 250 mgx2/vrk ja tamsulosiinia 0.4 mg/vrk). Nämä helpottivat selvästi, mutta vaikka kuuri pidennettiin tuplaksi ongelma ei poistunut ja palautui vaan pysyi ainoastaan pienempänä ja nyt kuurin loputtua. Teho tuntui olevan parhaimmillaan kuurin alussa. Mainitsit "Olen havainnut että 1-2 viikon lääkehoidot helpottavat väliaikaisesti oireita." Tämä oli nyt kuitenkin noin 8 viikkoa. Pitäisikö koittaa jotain muuta lääkitystä jos tuon teho on jostain syystä puutteellinen?
Vastaus:
Hei,

Onpas kertakaikkisen ikävää. Kehoitan sinua käymään PSA laboratoriokokeessa, sekä urologin vastaanotolla, joka tekee peräsuolen kautta ultraäänitutkimuksen eturauhasestasi. Lisäksi suosittelen sinulle tehtäväksi ns miktio tutkimusta, jossa nähdään epäsuorasti, onko sinullla virtsaputkea painavaa eturauhasen liikakasvua tukkien osaksi sitä.

Näillä poissuljetaan mahdollinen alkava eturauhassyöpä, kuin myös eturauhasen mahdolliset kalkkeumat, jotka altistavat krooniselle eturauhastulehdukselle. Kaksi ensimmäistä tutkimusta ovat välttämättömiä lääkkeelle, jota suosittelen, joka voi eturauhassyöpälöydöksen myötä, provosoida sen kasvua.

Lääkitys jota ehdotan on Duodart kauppanimeltään, aamuisin yksi tabletti otettavaksi. Koska se tuli markkinoille muutama vuosi sitten, se on varsin kallista. Myös urologilla on ehkä parempiakin lääkevaihtoehtoja kuin Duodart. Suosittelen käyttämään sitä oireisiisi puolen vuoden tai jopa vuodenkin ajan.


Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy.

Kysymysnumero: 1498   Aihe:  Muu aihe
to 28.11.2013

Hei!
Kysyisin netissä mainostetusta rintojensuurennusvoiteesta, sen ainesosista ja niiden soveltuvuudesta peruslääkitykseeni. Normaalilääkitykseni on ketipinoria 1000 mg ja venlafaxinia 300 mg vuorokaudessa. Kyseisen voiteen ainesosat ovat:
Purified Water, PEG-45 Palm Kernel Glycerides, Glyceryl Stearate, Cetearyl Alcohol, Caprylic Acid, Dimethicone, Phytol, Epimedium Grandiflorum Extract, Belamcanda Chinensis Root Extract, Carica Papaya(Papaya) Fruit Extract, Soy Isoflavones, Aloe Andongensis Extract, Vitis Vinifera (Grape) Seed Oil , Tocopheryl Acetate, Myristyl Myristate, Sodium Hyaluronate, Glycerin, Hyaluronic Acid.
Googlasin näitä netistä ja joidenkin aineiden kohdalla puhuttiin jostain hormoneista. Tiedän ettei näitä aineita ole tieteellisesti testattu mutta kysyisin silti, onko näitä aineita sisältävä voide  turvallinen lääkitykseni kanssa? Voiko voiteessa mahdollisesti olevista hormoneista olla haittaa?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Valitettavasti en osaa vastata kysymykseesi millään tavoin, koska se ei kuulu omimpaan erikoisalaani. Voin vain kehoittaa sinua kääntymään ehkä asiasta tietävän plastiikkakirurgin hoitoon tahi kauneushoitolaan, joka on paremmin perehtynyt kysymykseesi.

Ystävällisin terveisin,


Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1493   Aihe:  Muu aihe
to 14.11.2013

Moikka!
Olen parikymppinen perusterve nainen. Olin noin kuukausi sitten lomamatkalla Kyproksella, Pafoksella. Hotellilla majaillut kissa pääsi raapaisemaan minua käteen. Haava oli hyvin pieni ja verta tuli vain vähän. Puhdistin haavan ja se parani nopeasti. Jäykkäkouristusrokote on voimassa. Myöhemmin aloin kuitenkin miettiä, voisinko saada kyseisessä tilanteessa rabies-tartunnan, ja esiintyykö Kyproksella vesikauhua? Toisin sanoen, onko syytä huoleen?
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Kissan ja koiran suussa on n. 150 erilaista bakteeria, joista onneksi vain muutama voi aiheuttaa haavainfektion. Jäykkäkouristusrokote tulisi olla aina pistettynä muutenkin, ja sen tulisi olla alle 10 vuotta vanha, mikäli se on vanhempi tulee ottaa ns. booster rokotus joka on validi toiset 10 vuotta. WHO:n mukaan rabies on tappava tauti ja siitä voi pelastua ainoastaan erittäin nopealla tehohoidolla antamalla tyypillisen oirekuvan perusteella antidoottia suoneen, siitä huolimatta kuolleisuus on suuri tässäkin tapauksessa. Mikäli olisit saanut rabieksen matkaltasi olisit ollut jo kuollut.

Mikäli puremahaavasi parani nopeasti, niin et ole saanut merkittävää puremainfektiota kissan suubakteereista. Muussa tapauksessa tulisi aloittaa varsin nopeasti ja jo empiiristikin pahemman haavainfektion välttämiseksi amoksisilliini+klavulaanihappo kombinaatio tablettihoito aamuin illoin 10 vuorokauden ajan. Jatkossa tee niin ja missään nimessä missä hyvänsä eläintenpuremissa haavaa ei saa tikata umpeen, vaan jätetään avonaiseksi arvesta huolimatta. Mikäli arpi on merkittävä voidaan se korjata plastiikkakirurgisin toimenpitein. Mikäli purema on aiheuttanut jännevamman, sekin operoidaan myöhemmin mutta varsin pian esim. alle kuukauden sisällä. Nämä neuvoni sinulle vastaisuuden varalta.

Joten ei syytä huoleen.

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1489   Aihe:  Muu aihe
ti 12.11.2013

Hei,

Olen 29-vuotias nainen. Sairastuin yhtäkkiä kovaan kuumeeseen (heittelee 36-39 välillä), johon liittyy horkkaa, mutta ei mitään flunssan oireita (kurkkukipua tms.). Kuumeen lisäksi on ollut vain kovaa pää- ja niskasärkyä ja epämääräisiä vatsakipuja, myös lievää pahoinvointia. Tätä on kestänyt kolmisen päivää. Kolme kuukautta sitten sairastin kovan virusinfektion, jonka oireet kesti miltei kaksi kuukautta (pitkittynyt kuume ja korvatulehdus). Sitä ennen kesällä minulla oli keuhkoputkentulehdus. Olen siis neljän kuukauden sisällä syönyt kaksi antibioottikuuria. Normaalisti en sairasta juuri ollenkaan.

Nyt oudon, pelkän kuumeen ja huonon olon vuoksi menin päivystykseen, jossa verikokeissa crp oli 40, valkosolut alhaiset (2,7) ja trombosyytit alhaiset (127). Varsinaista syytä kuumeelle ei löydetty. Lääkäri sanoi, että jokin virus voi laskea valkosoluja. Minua jäi kuitenkin mietityttämään, viittaavatko alhaiset trombosyytit ja leukosyytit yhdessä johonkin verisairauteen. Eryt (5,11), Hb (150), Hkr (0,43) ja lasko (8) olivat kuitenkin hyviä arvoja. Silti mielessäni kummittelee nyt leukemian mahdollisuus, koska olen sairastellut viime aikoina epätavallisen paljon.

Siis kysymykseni olisi, mihin sairauteen alhaiset valkosolut ja trombosyytit ainoina poikkeamina voivat viitata? Jos varsinaista selitystä tälle kuumeelle ilman flunssaa ei löydy, voisivatko kuumeilut ja toistuvat infektiot johtua jopa homeongelmista, joita mahdollisesti on työpaikalla ja kotonani?

Kiitos!
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi,

Kuume ja nuhaflunssa laskevat tyypillisesti hemoglobiinia veressä, koskapa kudosten hapentarve on siinä lisääntynyt jo kuumeenkin ja nesteenhaihtumisen vuoksi. Tyypillistä on myös se, että trombosyytteja kuluu silloin tavanomaista enemmän. Molemmat veriarvot palautuvat viimeistään 2-4 viikon kuluttua parantumisesta.

Näiden perusteella sinulla varmuudella ei ole verisyöpää ts. leukemiaa, koska oirekuvat ja veriarvot ovat silloin tyystin erilaiset. Homeongelma saattaa puolestaan aiheuttaa ylähengitystieinfektioita, jota kautta mm. veriarvot saattavat muuttuakkin.

Ystävällisin terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Sisätautien erikoislääkäri
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1475   Aihe:  Muu aihe
ma 4.11.2013

Edelleen jatkoa aikaisempiin kysymyksiini 1455 ja 1456. Eli isälleni päädyttiin laittamaan suntti 15.10.2013. Olimme katsomassa häntä muutaman päivän kuluttua leikkauksesta. Emme huomanneet suurtakaan eroa aiempaan tilaan, ehkä kuitenkin oli hieman parempi. Kuinka nopeasti suntin pitäisi auttaa? Aivokammiot olivat ennen leikkausta vain vähän laajentuneet eli voiko sen hyöty näkyä viiveellä? Lisäksi kysyisin hänen äänestä eli puhe on edelleen hyvin hiljaista, epäselvää ja puuroista. Voiko tuolle vaivalle tehdä jotain tai pitäisikö suntin tuoda siihen apua. Tai auttaisiko puheterapia. Sekavuutta esiintyy välillä edelleen, toisaalta on välillä ihan kuin normaali oma itsensä. Lähinnä öisin on joskus disorientoitunut (esim. yrittää sängyn laitojen yli). Voi tietysti johtua lääkkeistäkin, joita hänelle annetaan aika paljon. Nyt kun sav:sta on jo yli 2 kuukautta, niin onko todennäköistä, että tuo ajoittainen sekavuus on pysyvää.
Vastaus:
Aivokammioon asennettava katetri alentaa kallonsisäistä painetta joskus hyvin nopeasti mikäli paine on merkittävästi koholla. Jos se ei sitä ole, vaste voi jäädä vähäiseksi tai puuttua. Toimenpiteellä ei voi korjata muusta aivotoiminnan häiriöstä aiheutuvia oireita. Aivoselkäydinnesteen verenkiertoon takaisinimeytyshäiriö on vain yksi mahdollinen selittävä tekijä lukinkalvon alaisen verenvuodon jälkeen. Muita mekanismeja ovat mm. aiemman paineennousun aiheuttamat vauriot sekä valtimoiden supistumisesta aiheutuneet verenkiertohäiriöt. Joissakin tapauksissa käytetään aivokammioiden paineen mittausta ennen pysyvän shuntin asennusta. Kun sekavuus ajan mittaan toivottavasti helpottaa, täytyy erilaisin kuntoutuksen keinoin kuten puheterapialla pyrkiä helpottamaan tilannetta. Akuuttiin aivosairauteen liittyvän sekavuuden lääkehoito on haasteellista. Oleellista on toisaalta että annostus on heti alkuun riittävä, toisaalta on huolehdittava etteivät lääkkeiden sivuvaikutukset ylitä niillä saavutettavaa hyötyä. Monilla lääkkeillä, erityisesti vahvoilla kipulääkkeillä on sinänsä sekavuutta aiheuttavia vaikutuksia. Valitettavasti hoito-ohjeiden antaminen ei kysymyspalstan välityksellä ole mahdollista. Edellämainituista asioista kannattaa vielä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa.

Kysymysnumero: 1477   Aihe:  Muu aihe
to 24.10.2013

Hei! Olen terve 33-vuotias nainen. Odotan kolmatta lastani (rv 35). Huomasin, että leuanalussylkirauhaseni ovat turvoksissa ja tein diagnoosin googlen avustuksella.. Eli todennäköisesti kyseessä on raskauteen liittyvä sialadenoosi. Sylkirauhaset näkyvät ulospäin leuan alla symmetrisinä, ovat pehmeät ja aristamattomat, mutta selvästi normaalia suuremmat (en ole ainakaan aiemmin huomannut niitä). Olen normaalipainoinen (162 cm, ennen raskautta 52 kg, nyt noin 61 kg), eikä ole ollut verensokerin kanssa koskaan mitään ongelmia raskauksienkaan aikana. Kysymys kuuluukin, pitääkö näitä käydä jossain näyttämässä, vai odotanko, että luonto hoitaa homman? Sama englanninkielinen lähde kyllä uhkaili, että myös imetys voi aiheuttaa samaa ongelmaa. Nämä tosiaan näkyvät ulospäin, vähän niinkuin olisi kaksoisleuka...
Vastaus:
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi

Sinänsä en usko, että raskautesi aiheuttaisi leuanalussylkirauhasen turpoamista. Yleensä kyseessä on viruksen aiheuttama sialoadenoosi, joka saattaa olla kivuliaskin, toinen mahdollisuus on sylkirauhasen tiehyeen tukkiva sylkirauhaskivi.

Kehottaisin, että sinusta tarkistettaisiin muutama laboratorikoe, kuten lasko, pieni verenkuva sekä CRP. Lisäksi ehdotan leuanalussylkirauhasen ultraäänitutkimusta ja sen perusteella myös mahdollisesti ohutneulanäytettä patologin tulkittavaksi. Mikäli syyksi paljastuu sylkirauhaskivi, sen voi poistaa kokenut korva-, nenä- ja kurkkulääkäri.

Kehottaisin siis varmuuden vuoksi hakeutumaan tutkimuksiin lääkärin vastaanotolle.

Parhain terveisin,

Jari Remes
Lääketieteen tohtori
Yleislääketiteen erikoislääkäri
Sisätautien erikoislääkäri
Töterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Oy

Kysymysnumero: 1468   Aihe:  Muu aihe
to 10.10.2013

Hei!

Olen 37v nainen. Takana kaksi normaalia alatiesynnytystä v.2004 ja 2008, ja myös kaksi vuoden mittaista imetystä. Kuukautiskierto on vuosien mittaan ehkä hieman lyhentynyt. Nykyään se on n. 25pv aika säännöllisesti ja kuukautisten kesto on 4pv. Vuotopäiviä on yleensä aina tuo 4, ja vuodon määrä on myös kutakuinkin sama aina. Kuukautis- tai muitakaan alavatsakipuja ei ole.

1. Synnytyksistä on jäänyt vaivaksi jonkinlainen laskeuma. Joudun auttamaan ulostamista emättimen puolelta. Uloste jää siis jotenkin "pussiin", joka pullistuu emättimen puolelle. Ulostamisen täytyy olla todella säännöllistä; jos vähänkään lipsun rytmistä, niin vaiva pahenee. Nyt tilanne on taas ihan hyvä, mutta voiko se koskaan parantua täysin?

2. Edelliseen liittyen nyt on ollut ehkä vuoden ajan sellaista, että muutama päivä ennen kuukautisia, yleensä yhtenä päivänä, ulostaessa tulee emättimestä pikkuisen verta (siis ainoastaan ulostamisen yhteydessä, ei muuten). Veri tulee aivan varmasti emättimestä. Huomaan sen siitä, että sormi on "verisenlimainen" auttaessani ulostamista. 3-4pv kuluttua tästä alkaa kuukautiset. Muuten ei ole ollut välivuotoja, eikä vuotoja esim. yhdynnän jlk. Kävin gynekologilla tänä kesänä. Hän ultrasi kohdun ja munasarjat (nämä ok) ja  myös papa-koe otettiin (puhdas).  Pelottaa silti, jos tämä onkin jotain pahanlaatuista. Kuukautisia edeltävästä tiputtelusta olen kuullut, mutta en koskaan tällaisesta.

Kiitos vastauksesta!
Vastaus:
Hei!

Kiitos kysymyksistäsi.

Laskeumasi nimi on recto- tai enterocele. Tärkeintä hoidossa on, että ulosteen konsistenssi pysyy pehmeänä. Eli pyri välttämään ummetusta. Ruokavalio ja liikunta auttavat tähän.

Hankalimpia laskeumia voidaan yrittää korjata myös leikkaushoidolla.

Toinen kysymyksesi koski ennen kuukautisvuodon alkua ilmenevää vereslimaista vuotoa, joka "pysyy" emättimen puolella, mutta sormeen vuotoa jää, jos sormi käy emättimessä. Tilanne on normaali. Emätin on poukamainen luola, jonne verta on lipunut kuukautisvuodon alkumetreillä. Veri täyttää aluksi poukamat, ennen kuin virtaa kuukautisvuotona ulos. Sormella auttaessasi ulostamista laskeuman vuoksi saat tätä alkuvuotoa sormiisi.

Sivuja yhteensä 7 :  1234...Loppuun